Tein hitsaus- ja hiontatöitä ja tarkastuksia metallipajalla. Ehdin olla siellä töissä vähän vajaat kolme vuotta.

Tämä juttu alkoi lomautuksella syksyllä 2013. Minut lomautettiin toistaiseksi. Viimeisenä työpäivänä mut käskettiin käymään varatoimitusjohtajan pakeilla, ja mun työntekoa kritisoitiin. Mua yritettiin siinä samalla hetkellä irtisanoa. Vastustin sitä ja pyysin luottamusmiestä siihen paikalle, jota ei haettu. Hän sitten lomautti minut saman tien. Ja vaikka lomautus alkoi vasta kahden viikon päästä siitä hetkestä, en päivääkään tehnyt sen jälkeen töitä, vaan menin siitä sairaslomalle.

Irtisanominen tapahtui keväällä 2014 sähköpostitse, jota edelsi palaveripyyntö. Olin vastannut siihen, etten pääse paikalle. Samana päivänä klo 16.44 sähköpostitse sain irtisanomistiedon. Virallinen syy oli tuotannollis-taloudelliset.

Periaatteessa se ei tullut yllätyksenä, koska olin jo aiemmin saanut tiedon pääluottamusmieheltä, että minut aiotaan irtisanoa. Tuntui sen tiedon saaminen kuitenkin aika tyhjältä ja siitähän tämä lankakerä alkoikin sitten purkautua. Otin yhteyttä liittoon ja sitten ruvettiinkin tutkimaan irtisanomisen laillisuutta.

Olin saanut kuulla lomautuksella ollessani, että yritykseen palkattiin lisää uusia työntekijöitä, joita olisin koulutukseni puolesta voinut tehdä itsekin. Olin ottanut yhteyttä ammattiliittoon ja yritettiin sitä kautta neuvotella. Neuvotteluissa ei tultu mihinkään tulokseen. Työnantaja haukkui minua sähköpostitse ammattiliitolle. Niistäkin olisi saanut ihan oman juttunsa aikaiseksi, koska ne olivat sen verran halveeraavia. Hän sanoi, että mä olen yhteiskunnan elätti ja mulla on ulosotossa niin paljon velkaa, etten pysty koskaan niistä selviämään. Kiistatta myönnän, että mä olen ollut ulosotossa, mutta ne asiat olen jo hoitanut kuntoon. Rikoslaki astuu siinä vaiheessa mukaan, koska hän luvattomasti levitti sellaista tietoa, jota hän oli firman palkanlaskennan kautta saanut tietoonsa. Mä en kyllä nostanut tästä asiasta rikosilmoitusta.

Sen jälkeen, kun liitosta otettiin yhteyttä työnantajaan, alettiin järjestää yt-neuvotteluja, jotka lain mukaan pitäisi ennen irtisanomista järjestää. Ja yt-neuvottelut järjestettiin, tai tällainen kuulemistilaisuus toukokuussa 2014. Pääluottamusmies ja yhtiön jäsen päättivät yt-neuvottelut kesäkuussa. Minä en ollut paikalla yt-neuvotteluissa, vaikka minun olisi kuulunut olla. Tästä seurasi se, että liitto nosti kanteen käräjäoikeuteen. Syynä oli laiton irtisanominen ja yt-lain rikkominen. Käräjäoikeuden pääkäsittely käytiin vuoden 2016 lopussa, jonka jälkeen työnantaja valitti päätöksestä. Hovioikeudessa istuimme tämän vuoden tammikuussa.

Tämä prosessi ei ollut mulle mitenkään helppo. Mä kärsin unettomuudesta ja kaikenlaisista muista lieveilmiöistä. Stressin takia mulle tuli myös sydämenpysähdys ja olin 10 minuuttia kuolleena. Elvytyksen ja kuntoutuksen myötä opettelin kirjoittamaan ja laskemaan uudelleen. Ajattelin, etten saanut luovuttaa.

Sen sydämenpysähdyksen jälkeen kouluttauduin uuteen ammattiin. Tällä hetkellä on niin, että täällä ei niitä uuden ammatin hommia oikein ole. Mä olin töissä tehtaassa tammikuusta elokuuhun, jolloin mun työsopimukseni loppui ja 106 muunkin. Nyt katsellaan sitten uusia tuulia. Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen ja kouluttaudun lisää.

Mulle on silti jäänyt tästä prosessista hyvä olo. Toivottavasti muut samassa tilanteessa olevat pystyvät hyödyntämään tätä. Tietenkin täytyy myös uskaltaa lähteä tappelemaan oikeuteen. Selvä viesti on se, että kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni ja siitä, mitä työehtosopimukseen on kirjoittanut.

Sen haluaisin vielä sanoa, että aina kannattaa selvittää asiat. Että mihin on mahdollisuudet eikä kannata jättää asioita puolitiehen. Ja se liittoon kuuluminen on tärkeätä yhteiskunnassa. Ilman heitä mä en olisi voittanut tätä oikeusjuttua. Prosessi oli pitkä ja ilman taustatukea en olisi voittanut tätä asiaa. Enhän mä olisi kyllä lähtenytkään tähän yksin. Sanotaan, että liiton korvaukset ovat isoja. Tämän oikeudenkäyntiprosessin yhteenlasketut kulut olivat yli 100 000 euroa eikä kenelläkään tavallisella työntekijällä ole sellaiseen varaa. Tällaiseen tilanteeseen avuntarve voi tulla todella yllättäen. Kun irtisanomisperusteita aletaan helpottaa, niin avun tarve näissä asioissa tulee lisääntymään.