Tein silloin erilaisia kirjapainoalan jälkikäsittelyn töitä, konetöitä lähinnä. Siihen kuului paljon erilaisia koneasennuksia, ja sen asennuksen jälkeen varsinaisen tuotteen läpivientiä. Se oli teollista tehdastyötä.  

Työyhteisö koostui enimmäkseen nuorista, perheellisistä ihmisistä. Ja tietenkin nuorilla oli silloin yhdessä mukavaa ja hauskaa. Meillä oli oikein mukava työyhteisö kaiken kaikkiaan.

Irtisanominen tuli tietoon itse asiassa paljon aikaisemmin, kuin mitä irtisanominen tapahtui. Siihen liittyivät yrityksen yt-neuvottelut, jotka olivat enemmän tai vähemmän virheellisesti laitettu vireille. Minä olin se työntekijä, joka kyseenalaisti tarkoitusperiä, talouden tunnuslukuja ja olin yhteydessä ammattiliittoon näistä asioista, joita yrityksessä tapahtui. Yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanottiin tasan yksi työntekijä, ja se olin minä. Normaali irtisanominen se oli olevinaan, mutta eihän se sitä ollut. Irtisanominen tehtiin hyvin teatraalisesti. Minut pyydettiin kesken päivän, kaikkien nähden, erilliseen huoneeseen, jossa itse asiassa työsuhteen päättäminen tapahtui työsuhteen purkuna. Minulta otettiin heti pois kaikki yrityksen omaisuus ja pyydettiin välittömästi tyhjentämään kaappi ja poistumaan yrityksen alueelta. Irtisanomisperusteena oli tuotannollis-taloudelliset syyt, joille ei kuitenkaan missään vaiheessa työnantaja ollut löytänyt lainvoimaista perustetta.

No varmaan ensimmäinen olo tuossa tilanteessa oli tyrmistynyt. Mutta se ei ollut yllätys, koska minuakin oli uhkailtu tällä asialla siinä jo pitkin matkaa. Yllätyksenä tuli ehkä se, että työnantaja oli päättänyt hoitaa asian tuolla tavalla.

Otin yhteyttä ammattiliittoon heti samana päivänä. Olin ollut jo aikaisemminkin yhteydessä heihin, liittyen juurikin näihin erilaisiin rikkomuksiin ja painostustoimiin, joita työnantaja oli jo toteuttanut siinä neuvottelujen aikana. Irtisanominen oli oikeastaan se viimeinen niitti, joka käynnisti prosessiin, joka johti lopulta käräjäoikeuteen.

Tämä on tällainen kansio, joka sisältää hyvin paljon faktaa tuosta ajasta ja tähän liittyy hyvin paljon tunnearvoa. Tämä sisältää käräjäoikeuden paperit ja oman henkilökohtaisen päiväkirjani sen koko prosessin ajalta. Sen lisäksi täällä on muistiinpanoja eri puhelinkeskusteluista niin ammattiliiton kuin yrityksenkin kanssa. Muistiinpanoja siitä, kun yrityksen muut työntekijät ovat soittaneet minulle ja kertoneet tukevansa minua sekä hyvin, hyvin paljon lakitekstiä, jota asianajajani on kerännyt aikoinaan juttuni taustaksi. Oikeastaan tämä sisältää kaiken oleellisen joka liittyy irtisanomiseeni, ja joka on lopulta todettu laittomaksi. Tämä on myös arvokas esimerkki siitä, mitä työpaikoilla voi oikeasti tapahtua.

Tämä on selviytymisopas, omalla tavallaan. Tämä sisältää aika rankkaa tekstiä, mut elämä on välillä. Mutta sitten tämä on samalla mulle ehkä sellainen voimakansio, koska tämä on osoitus siitä, että kaikkea ei tarvitse sietää.

Irtisanomistilanteissa yrityksissä pitäisi yrittää muistaa paremmin se, että kyseessä ei ole pelkästään taloudelliset tunnusluvut paperilla, kun yt-neuvottelut alkaa. Niiden numeroiden takana on ihmiset, ja joka ikinen liike, minkä yritys tekee, koskettaa jollain tavalla sitä ihmistä ja se vaikuttaa suoraan siihen ihmisen omaan elämään.