Kansan Lehden perinne katkeaa lamavuosiin

Kun uusi työväentalo valmistui vuonna 1900, vuokrasi lehtiyhtiö alimmasta kerroksesta konttorin sekä toimitushuoneen ja sai näin rauhallisemmat työtilat lehden tekemiseen.

Kansan Lehden ensimmäinen numero ilmestyi Tampereella 2. maaliskuuta 1899. Lehden synnyn taustalla olivat kaupungin lehtiin tyytymättömät työväenyhdistyksen ja paikallisen työväenpuolueen aktiivit. Kansan Lehti alkoi ilmestyä kolmesti viikossa tavoitteenaan ”kannattaa ja kehittää työväen pyrkimyksiä”.

Lue Kansan Lehden ensimmäinen numero

Muualla Suomessa työväenlehdet ottivat käyttöön työläisyyteen viittavia nimiä, mutta Tampereella valittiin nimeksi Kansan Lehti. Kaupungin väestöstä suurin osa sai elantonsa tehdasteollisuudesta, joten lehden ajateltiin edustavan alueen enemmistön, tavallisen kansan, asiaa. Toimitus sai käyttää Tampereen Työväenyhdistyksen puurakennuksen kirjasto- ja kokoushuonetta vuoden 1899 kesän ja syksyn. Talvella saatiin lupa käyttää myös toimistohuonetta sovittuina aikoina.

15.5.1906 ilmestynyt lehti oli ensimmäinen työväen omassa kirjapainossa painettu ja juhlan kunniaksi käytettiin punaista paperia.

Kansan Lehteä painettiin ensimmäiset vuodet lehteä perustamassa olleen J. W. Hellbergin omistamassa kirjapainossa. Tämän jälkeen lehteä painettiin muutama vuosi Kirjapaino-Osakeyhtiö Sanomissa, kunnes vuonna 1906 perustettiin Tampereen Työväen Osuuskirjapaino, johon Kansan Lehden painaminen siirrettiin. Painosali toimi työväentalon juhlasalin alapuolella.

Oman kirjapainon saatuaan lehtiyhtiöllä oli työväentalolla toimitus, konttori, paino ja kirjakauppa. Vaikka työväentalon vuoden 1912 laajennuksen myötä saatiin lehden tekoon jälleen lisää tilaa, kasvoi tilantarve jatkuvasti.

Vuonna 1915 lehtiyhtiölle tarjottiin kohtuuhintaista tonttia nykyisen Hämeenpuiston varrelta. Tontille rakennettiin vanhojen puurakennusten viereen osin kolme-, osin kaksikerroksinen uudisrakennus. Omaan toimitaloon päästiin muuttamaan vuoden 1916 lopulla. Uusiin tiloihin saatiin muun muassa rotaatiopainokone, mikä mahdollisti lehden painamisen kahdeksansivuisena aiemman pikapainokoneella painetun nelisivuisen sijaan.

Sisällissota katkaisee kehityksen

TTS Oy:n alkutaival oli taloudellisesti raskasta, mutta sisällissotaa lähestyttäessä yhtiön toiminta näytti lupaavalta. Kansan Lehden levikki oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 1905 suurlakon aikaan ja vaikka painopaperin saannissa oli ajoittain ongelmia, yllettiin maan itsenäistymisen kynnyksellä uuteen levikkiennätykseen. Vuonna 1917 Kansan Lehden levikki oli Tampereella samaa luokkaa paikkakunnan ykköslehtenä pidetyn Aamulehden kanssa. Lisäksi uuden toimitalon myötä oli voitu hankkia ajantasaiset painokoneet, oli alettu pitää kahvilaa ja hankittu lehtiyhtiölle maatila. Tilalta saatiin esimerkiksi polttopuita toimitalon lämmittämiseen ja elintarvikkeita kahvilaan.

Piirros Kansan Lehden rakennuksista Hämeenpuiston tontilla. Toimituksen tilat olivat kolmikerroksisessa kivitalossa, kirjapaino ja kirjansitomo toimivat sisäpihan kaksikerroksisessa rakennuksessa.

Kansan Lehti ilmestyi sisällissodan aikana pääsääntöisesti kuudesti viikossa, vaikka sota vaikeutti lehden toimittamista. Lehden ilmestyminen lakkasi vasta Tampereen valtauksen yhteydessä huhtikuun alussa. Lehden tekoa päästiin jatkamaan vuoden 1919 alussa väliaikaisella nimellä Kansan Sana, sillä valtaapitävät eivät olisi antaneet julkaisulupaa muuten. Takavarikoidut toimitilat palautettiin asteittain käyttöön ja vuoden lopulla saatiin lupa palata vanhaan nimeen.

Sisällissodan jälkeinen levikki ei ollut lähelläkään vuoden 1917 lukuja ja lehden tekoa hankaloittivat toistuvat painokanteet. TTS Oy:n kirjapainon ja sitomon avulla yhtiö teki voittoa kuitenkin jo vuonna 1919 ja sisällissodan raunioilta noustiin kohtalaisen nopeasti. Kansan Lehti vahvisti asemiaan koko 1920-luvun. Kirjapainoon hankittiin heti vuonna 1920 uudet Intertype-latomakoneet ja vuosikymmenen lopulla ostettiin kaksiväripainon mahdollistava rotaatio, vaihdettiin kirjasimet ja uudistettiin lehden ulkoasua. Valokuvien käyttö lisääntyi ja laatu parani. 1920-luvun alussa lehden etusivusta tuli pääuutissivu, jolla kerrottiin sekä kotimaan että ulkomaan merkittävimmät uutiset.

Propagandasta uutisiin ja kulttuuriin

Uutisten merkitys korostui Kansan Lehdessä vuosi vuodelta koko maailmansotien välisen ajan. Uutisia tilattiin Suomen tietotoimistolta (STT) ja vuonna 1920 aloittaneelta Työväen Sanomalehtien Tietotoimistolta (TST). TST:ltä saatiin uutisten lisäksi artikkeleita ja esimerkiksi puolueen ja työväenjärjestöjen toimitsijoiden haastatteluja. Sisältöä tuottivat myös kirjeenvaihtajat ja avustajat. Lehden sisältö monipuolistui ja imago pehmeni. Uutisten ja artikkeleiden lisäksi julkaistiin pakinoita sekä kulttuuri- ja urheilujuttuja. Lauantaisin ilmestyi kaunokirjallinen liite ja lehteen tehtiin esimerkiksi kodin asioita käsittelevä ja lapsille suunnattu osio.

Helmikuun toisena lauantaina vuonna 1929 Kansan Lehden lasten sivulla julkaistiin satu, kuva-arvoitus sekä ohjeet itse askarreltavaan peliin.

Talvi- ja jatkosodan aikana Kansan Lehti pysyi pääpiirteissään sellaisena, jollaiseksi se 1930-luvun loppuun mennessä oli muotoutunut. Sotien jälkeen Kansan Lehti teki yhtiön muiden toimintojen ohella voittoa. Hyvä taloudellinen tilanne näkyi muun muassa lehden kuvituksen merkittävänä lisääntymisenä. Vielä 1940-luvulla suurin osa lehteen painetuista valokuvista ostettiin ulkopuolelta, mutta 1950-luvun loppupuolella Kansan Lehdessä työskenteli jo kaksi omaa valokuvaajaa. Tämä oli poikkeuksellista, sillä monissa samankokoisissa lehdissä tultiin toimeen osa-aikaisella kuvaajalla.

Investoinnit kirjapainoon eivät kanna hedelmää

Kansan Lehden tulos muuttui pysyvästi tappiolliseksi 1950-luvun lopulla. Lehden tekemisen kuluja ei saatu enää katettua ilmoitus- ja myyntituloilla. Säästöjä haettiin henkilökunnan supistuksilla, avustajapalkkioiden pienentämisellä sekä valokuvien, lehden sivumäärän ja ilmestymiskertojen vähentämisellä. Tappiot saatiin katetuksi TTS Oy:n muiden toimintojen avulla 1960-luvun lopulle saakka. 1970-luvun alussa lehden taloudelliset vaikeudet kuitenkin syvenivät ja ne painoivat koko yhtiön tuloksen negatiiviseksi. Lehden ja yhtiön toiminta mahdollistettiin pitkäaikaisilla lainoilla ja valtion lehtituella, jota alettiin myöntää vuonna 1971.

Levikin kasvattamiseksi ja taloustilanteen parantamiseksi kartoitettiin 1960- ja 1970-luvuilla erilaisia yhteistyömahdollisuuksia muiden työväenlehtien kanssa. Eräänä vaihtoehtona pidettiin Kansan Lehden, Hämeen Kansan, Turun Päivälehden ja Uuden Ajan tuotannollista yhteistoimintaa. Suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta vuoden 1960 alusta Jyväskylässä lopettanut Työn Voima liitettiin Kansan Lehteen.

Toiminta-alueen laajeneminen Keski-Suomeen lisäsi levikkiä ja nosti ilmoitustuloja. Lehden hajanaisuus aiheutti kuitenkin tyytymättömyyttä sekä toimituksessa että lukijoissa. Jyväskylässä lehteä pidettiin ajoin liian tamperelaisena. Keski-Suomen sosialidemokraattinen piiri päättikin perustaa oman piirilehden vuonna 1981, minkä johdosta Kansan Lehti vetäytyi takaisin Pirkanmaalle ja keskittyi paikallisjournalismiin. Lehti määriteltiin tamperelaiseksi uutislehdeksi ja sosialidemokraattiseksi maakuntalehdeksi.

Kansan Lehti teki tappiota kaikki kolme viimeistä vuosikymmentään ja myös TTS Oy:n talous oli tiukoilla. Muutto uusiin tiloihin ja tässä yhteydessä tehdyt laiteinvestoinnit kaksinkertaistivat lehtiyhtiön velat 1980-luvun alkupuolella. 1990-luvulle tultaessa velat olivat viisinkertaistuneet. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa yhtiö investoi kirjapainotoimintaan ostamalla Painomanse Oy:n ja perustamalla Pirkanmaan Painokeskuksen. Painolle hankittiin toimitilat ja se osti eurotabloid-kokoisten lehtien painamisen mahdollistavan sanomalehtirotaation.

Pirkanmaan Painokeskus ei saanut toimintaansa käyntiin niin tehokkaasti, jotta yhtiö olisi selvinnyt suurista investoinneistaan. Painokeskus hakeutui konkurssiin joulukuun alussa 1991. Päivää myöhemmin myös TTS Oy jätti konkurssihakemuksensa. Toivottiin, että Kansan Lehti voisi jatkaa toimintaansa itsenäisenä, mutta 4.joulukuuta ilmestynyt lehti jäi viimeiseksi. Kansan Lehden yli 90-vuotinen historia oli tullut päätökseensä.

Kansan Lehden kuten muidenkin yhteiskunnallisiin näkemyksiin perustuneiden sanomalehtien merkitys heikkeni 1960-1970-lukujen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen seurauksena. Enää ei tarvittu samalla tavalla poliittisesti sitoutunutta lehdistöä maailmankuvan luomiseen. Liiketaloudellisen kannattavuuden vaatimuksen puristuksessa aatteellisuudelle ei jäänyt juuri tilaa. Kuolleiden lehtien mukana on toisaalta myös yhteiskunnallisen keskustelun moniäänisyys lähes kadonnut lehtien palstoilta.

 

Kuvat: Työväenmuseo Werstas

Kansan Lehti Arjenhistoriassa