Ammattiyhdistysliikkeen isä Matti Paasivuori – 8-tunnin työpäivän puolesta

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

Matti Paasivuori (1866–1937) oli lähtöisin köyhästä torpasta Ilmajoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Hän  ei saanut käydä päivääkään koulua, koska joutui maataloustöihin paimeneksi ja rengiksi jo 8-vuotiaana. Äiti toki opetti pojalle kotona lukemisen alkeet, mutta hänen ainoaksi koulukseen jäi rippikoulu. Tuhansien maalaisköyhälistön nuorten tavoin Paasivuori kulkeutui rata- ja metsätöiden mukana kohti etelää. Hän päätyi 1887 rakennustöihin Helsinkiin. Paasivuoresta tuli kirvesmies.

Kirvesmiesten ammattiliiton ensimmäinen edustajakokous Helsingissä 26-27.6.1899. Matti Paasivuori seisoo lipun vieressä vaaleassa puvussa. Työväen Arkisto.

1890-luvun alussa hän tutustui kirvesmiesten ammattiyhdistystoimintaan. Siitä alkoi hänen kiinnittymisensä työväenliikkeeseen. Paasivuoren puheet työpäivän lyhentämisen puolesta huomattiin 1890-luvun lopulla ja hänen kirjoituksiaan alettiin ottaa Työmies -lehteen. Hänestä tuli lehden avustaja ja sen päätoimittajan, entisen muurarin Edvard Valppaan ystävä. Valpas korjasi Paasivuoren kirjoituksia ja opetti tälle kielioppia.

Paasivuori kirjoitti 8-tuntisesta työpäivästä kirjasen sosialidemokraattiselle eduskuntarymälle vuonna 1909. Työväen Arkisto.

Paasivuori tuli 1900-luvun alussa tunnetuksi tarmokkaana ammattiyhdistysmiehenä, työelämän tuntijana ja työväenliikkeen vaikuttajana Helsingissä. Hän perehtyi erityisesti työttömyys- ja avustuskassoja, sosiaalivakuutusta, työnvälitystä, työväenopetusta sekä työväen asuinoloja koskeviin kysymyksiin. Paasivuori kirjoitti SDP:lle vuonna 1909 kirjasen, jossa vaadittiin 8-tunnin työpäivää.

Helsingin ammattijärjestön perustava kokous joulukuussa 1899. Paasivuori ylhäällä, toisessa rivissä neljäs vasemmalta. Ammatillisia keskusjärjestöjä perustettiin vuonna 1899 kaksi, toinen Helsingissä ja toinen Tampereella. Ne kuihtuivat, ja vasta vuonna 1907 perustettu Suomen Ammattijärjestö oli elinvoimainen. Työväen Arkisto.

Paasivuori oli 1895 perustamassa Helsingin työväenyhdistyksen kirvesmiesten ammattiosastoa ja toimi sen luottamustehtävissä – johtokunnan jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana – vuosina 1895–1902. Paasivuori johti myös kirvesmiesten ammattiliiton perustamista 1899. Suoriutuakseen luottamustehtävistään hän opetteli oikeinkirjoitusta ja kirjanpitoa ja harjoitteli puheiden pitämistä. Oppia hän sai myös Helsingin Työväenyhdistyksen HTY:n ja ammattiosaston järjestämillä kursseilla.

Paasivuori kuului niihin ammattiyhdistysreformisteihin, jotka uskoivat lainsäädännön ja työehtosopimusten kautta saavutettavien etujen parhaiten parantavan työväestön oloja. Kirvesmiehen työt Paasivuori jätti lopullisesti 1903. Seuravana vuonna Helsingin ammattiyhdistysväki valitsi hänet ammatillisen paikallisjärjestönsä toimitsijaksi. Paasivuoresta tuli Suomen työväen ensimmäinen luottamusmies. Hän värväsi työläisiä ammattiyhdistysliikkeeseen ja sovitteli lakkoja Helsingissä ja sen ulkopuolella. Paasivuorta voidaan pitää jopa työriitojen sovittelun edelläkävijänä Suomessa.

Lakkojen sijaan Paasivuori suosi sovittelevaa linjaa ja neuvotteluja työnantajien kanssa. Mm. rakennustyöläisten, kunnantyöntekijöiden ja metallityöntekijöiden työpäivä lyheni oheisen anomuksen perusteella vuonna 1905. Työväen Arkisto.

Syksyllä 1906 hän sai tehtäväkseen valmistella koko maata käsittävän ammattiliittojen kattojärjestön, Suomen Ammattijärjestön SAJ:n perustamista ja sääntöjä. Paasivuoresta tuli sääntönikkari, joka laati monelle perustettavalle ammattiliitolle säännöt. Hän hoiti SAJ:n perustamisen valmistelut vuosina 1906–1907 ja johti keskusjärjestön perustamiskokousta. Katso täältä SAJ:n perustavan kokouksen pöytäkirja 17.4.1907. Toiminnastaan hän sai lisänimen ”Suomen ammattiyhdistysliikkeen isä”.

Matti Paasivuori valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan sosialidemokraattien listoilta vuonna 1907. Hänen työnsä ansiosta saatiin  vuonna 1907 aikaan laki 8-tunnin työajasta leipomoissa. Se oli ensimmäinen aikuisten työaikaa rajoittava laki. Suurlakon painostuksen avulla laki 8-tunnin työpäivästä vietiin läpi myös muilla aloilla. Maatalous- ja kotitaloustyöt jäivät kuitenkin edelleen lain ulkopuolelle.

Matti Paasivuori ei osallistunut sisällissotaan. Sodan jälkeen eduskunnan jälleen kokoontuessa toukokuussa 1918 Paasivuori edusti yksin sodan häviäjäosapuolta, vasemmistoa. Ikonisen kuvan eduskuntasalista löydät täältä.

 

 

Teksti: Marjaliisa Hentilä


Artikkelin arkistolähteitä:

Kuvat Arjenhistoriassa:

Helsingin ammattijärjestön perustava kokous vuonna 1899

Kirvesmiesten ensimmäinen edustajakokous vuonna 1899

Työväen Arkisto:

Matti Paasivuoren henkilöarkisto: anomus työnantajalle vuodelta 1905.

Suomen Ammattijärjestö: perustava kokous 17.4.1907.


Lisälukemista:

Hentilä, Marjaliisa: Sovittelija. Matti Paasivuori 1866 – 1937. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013.