Sivistystä kansalle!

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.


Sivistys-käsitteenä liittyy koulutukseen, oppimiseen, osaamiseen, henkilökohtaiseen kasvuun, omaehtoisuuteen, vapautumiseen, maailmankuvan avartumiseen, uusien mahdollisuuksien aukeamiseen, kulttuuriin, hierarkioihin, kasvatukseen ja valistamiseen, käsitysten muokkaamiseen ja arvostuksen hankkimiseen. Kansan syviä rivejä ovat kasvattaneet tietysti kirkolliset kiertokoulut ja 1800-luvun puolivälistä alkaen perustetut kunnalliset kansakoulut. Näiden instituutioiden ulkopuolla työväen
 sivistystyö on ollut monimuotoista. Siihen on kuulunut esimerkiksi raittiuskasvatusta ja varhaisten työväenyhdistysten perustamista jo 1800-luvun puolelta lähtien. Sittemmin maailmankuvaa ovat avartaneet kirjastot, työväen järjestöjen opintokerhot, kirjekurssit ja kansan- ja työväenopistot sekä monet työväen järjestöjen harrastepiirit kuoroineen, teattereineen ja urheiluseuroineen. Oikeanlaiseen kuluttajuuteen ja työväen osuuskauppojen asiakkuuteen on puolestaan neuvonut Kulutusosuuskuntien Keskusliitto toimitsijoineen.

Työväen omaehtoista sivistystoimintaa suunnittelemaan ja organisoimaan perustettiin vuonna 1919 Työväen Sivistysliitto (TSL). Liitto perustettiin, koska sisällissodan jälkeen oli suuri tarve suunnitella ja järjestää työväen sivistystä omaehtoisesti, työväenliikkeen etu huomioiden. TSL:n perustavassa kokouksessa olivat edustettuina Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. TSL:n esikuvina toimivat erityisesti Englannin vuonna 1903 perustettu työväen sivistysliitto (Worker’s Educational Association, WEA) ja Ruotsin vuonna 1912 perustettu työväen sivistysliitto (Arbetarnas Bildningsförbund, ABF).

Nurmin työväenyhdistyksen opintokerho vuonna 1927 Vahvialla. Työväen Arkisto.

Nurmin työväenyhdistyksen opintokerho vuonna 1927 Vahvialla. Työväen Arkisto.

Sivistystyön ihanteellisena lähtökohtana oli avartaa ihmisen katsomuskantoja. Se tuli erottaa propagandasta eli oikeanlaisen ideologian tarjoilemisesta.  TSL:n perustajajäsen, tiedemiehenä, sosialidemokraattina ja raittiusmiehenä tunnettu Väinö Voionmaa totesi vuonna 1939, että “[s]ivistystyöhön osaa ottavilla vanhemmilla ja nuorillakin työläisillä on jo mielipiteitä. Juuri mielipiteitä he tahtoisivat sivistystyön avulla tutkia, punnita, varmentaa ja kehittää”. Työväkeä piti sivistää Voionmaan mukaan erityisesti siksi, että saataisiin osaavaa edustusta järjestöihin sekä kunnalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.

TSL:n käynnistämä kirjeopistotoiminta mahdollisti kurssien suorittamisen etäopiskeluna. Katso täältä TSL:n tiedote uudesta kirjeopistosta. TSL:n toimitsijat puolestaan kiersivät maata auttaen työväenjärjestöjä perustamaan opintokerhoja ja luennoimassa. Lue täältä ja täältä Metsäkylän työväenyhdistysksen opintokerhon selostukset luetuista teoksista vuosina 1927 – 1929 ja opintosuunnitelma lukuvuodelle 1930 – 1931. ja Työläisopiskelija-lehti perustettiin tiedotuskanavaksi. Täältä löydät TSL:n lähettämän tiedotteen työväenjärjestöille.

Työläisen opintie

Oppivelvollisuuslaki vuonna 1921 velvoitti kunnat perustamaan kansakouluja, jotta oppivelvollisuuden täyttäminen mahdollistuisi jokaisen lapsen kohdalla. Työläisperheiden lasten tie pysähtyi yleensä kuusivuotiseen kansakouluun, josta lähdettiin usein suoraan työelämään. Maksullinen oppikoulu ja siitä alkanut polku korkeakouluihin oli pääsääntöisesti vain ylempien yhteiskuntaluokkien ulottuvilla.

Vapaata kansansivistystyötä oppivelvollisuuden jälkeen tarjosivat kansanopistot, joilla oli usein kristillisisänmaallinen tausta ja toisaalta isoissa kaupungeissa työväenopistot, jotka osin olivat liberaaliporvarien työläisille suuntaaman sivistys- ja kasvatusprojektin jatkumoa. Työläiselle oli luontevaa tyydyttää tiedonjanoansa työväenjärjestöjen omissa opintokerhoissa Työväen Sivistysliiton kirjekursseja suorittamalla sekä toisaalta työväenopistojen kursseilla.

Lammin työväenyhdistyksen opintokerho vuonna 1928.

Lammin työväenyhdistyksen opintokerho vuonna 1928. Työväen Arkisto.

Työväen Sivistysliitto oli mukana perustamassa työväenhenkisiä kansanopistoja, kuten Työväen Akatemia vuonna 1924 sekä esimerkiksi Yleisradiota vuonna 1926. Työväen Akatemia toimi kansakoulupohjalta lähteneille siltana korkeakouluopintoihin, yleensä Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (nykyään Tampereen yliopisto).

Kokemuksia sivistystyöstä

TSL:n matkapuhujat ja opintoneuvojat kiersivät työväenjärjestöissä luennoimassa ja pitämässä kursseja esimerkiksi kunnallistiedosta, taloudesta, kansainvälisistä kysymyksistä, sosialismista, ammattiyhdistysliikkeestä, sielutieteestä eli psykologiasta ja siveysopista eli etiikasta. TSL:n opintoneuvojan työssä vuonna 1936 aloittaneen Paavo Niemen tehtävä oli kiertää perustamassa työväenyhdistyksiin opintokerhoja ja neuvoa ne toiminnan alkuun. Hänet lähetettiin muun muassa Karjalan kannakselle:

“Kierrettyäni Karjalan kannasta ristiin rastiin vv.1937 – 1939 sain sen käsityksen, että työväenjärjestöissä tunnustettiin työväen sivistystyön arvo, mutta jollakin ihmeellisellä tavalla oltiin saamattomia esim opintokerhotoiminnan käynnistämiseen. Oliko perussyy siinä, että porvariston taholta oli painostus niin ankara, ettei uskallettu julkisesti esiintyä riittävän voimakkaasti.” Räisälän Särkisalon työväen yhdistyksessä ei tällaista pelkoa Niemen mukaan tunnettu: “Haikoset pitivätkin yllä esimerkillistä kerhotoimintaa.”

Hän aprikoi myös, että järjestäytymättömälle työväelle riitti, että jälkikasvu oppii tekemään “kunnolla työtä”, ja toisaalta järjestäytyneen työväen keskuudessa oltiin laiskoja käytännön sivistystyön järjestämiseksi. Niemen avulla opintokerhoja saatiin perustettua.

33828

Metsämiesten siirtokirjaston kirjalaatikoita Haukiputaan metsätyömaalla vuonna 1958. Kuvaajana Metsämiesten siirtokirjastonhoitajana toiminut Kerttu Värn. Työväen Arkisto.

Opintoneuvojan työn positiivisista vaikutuksista työväenliikkeelle on kertonut TSL:n palvelukseen opintoneuvojaksi vuonna 1945 astunut Anni Vallanti. “Minä olen jopa Muoniossa pitänyt kurssit ja silloin kun me mentiin sinne siellä oli 27 jäsentä työväenyhdistyksessä ja kun lähdettiin pois, niin siellä oli pikkuista vaille 100 jäsentä”.

9430

Kirjanmerkin etupuoli. Työväenmuseo Werstas.

9430a

Kirjanmerkin kääntöpuoli. Työväenmuseo Werstas.

Kirjakaappeja metsätyöläisille

Eräs 1900-luvun alkupuoliskolla alkunsa saanut sivistystoiminnan muoto oli kirjakaappien toimittaminen ihmisille, joilla ei ollut pääsyä kirjastoihin terveydellisistä tai muista syistä. Setlementtiliike oli pioneeri siirtokirjastotoiminnassa. Työväen Sivistysliitto aloitti Metsämiesten siirtokirjastotoiminnan vuonna 1949. Metsätyömaat olivat eristyksissä muusta yhdyskuntarakenteesta, ja työntekijät joutuivat asumaan metsäkämpissä työrupeaman ajan. Toiminnan alkaessa TSL varusti 20 kirjakaappia reilulla kolmellakymmenellä kirjalla. Rahoitus saatiin Metsämiesten Säätiöltä ja valtiolta. Myös kunnilta saatiin pientä avustusta.

Työnantajat pitivät vapaa-ajan kirjallisuusharrastuksen tukemista tervetulleena, olihan se aina pois kortinpeluusta ja ryyppäämisestä. Liian poliittinen ja sosialistinen kirjallisuus herätti tosin heissä ennakkoluuloja. Puolet TSL:n kirjakaappien kirjoista oli kaunokirjallisuutta. Loppu koostui metsäalan ammattikirjallisuudesta ja muusta tietokirjallisuudesta esimerkiksi historiaa, maantietoa, kasvatusta ja työväenliikettä koskien. Työväenliikettä koskeva ja poliittinen kirjallisuus ei näissä valikoimissa korostunut. Metsämiesten mieleen olivat erityisesti erä- ja seikkailukertomukset, joita toivottiin lisää valikoimiin. TSL:n siirtokirjastonhoitaja Kerttu Värn painotti kirjavalinnoissa monipuolisuutta. Tavoitteena oli kasvattaa ja sivistää tarjoten laadukasta luettavaa.

 

Teksti: Iris Olavinen


Artikkelin arkistolähteitä:

Kuvat Arjenhistoriassa:

Lammin työväenyhdityksen opintokerho 1928.

Nurmin työväenyhdistyksen opintokerho vuonna 1927.

Metsämiesten siirtokirjasto vuonna 1958.

Metsämiesten siirtokirjaston kirjanmerkki 1950/1960-luvulta.

Työväen Arkisto:

Metsäkylän työväenyhdistys:

Digitoidut asiakirjat

Työväen Muistitietotoimikunta:

Paavo Niemi  

Anni Vallanti 


Lisälukemista:

Laine, Jaana: Sivistystä metsäkämppien miehille. Teoksessa Työväki ja sivistys. Toim. Saaritsa, Sakari ja Selin, Sinikka. Väki voimakas no 29. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Vantaa 2016.

Työväen sivistystyö. Työväen Sivistysliitto 1919 – 1939. Työväen Sivistysliitto, Helsinki 1939.  

TSL info