Siltatehtaan työläiset lähdössä vaatimaan 8-tuntista työpäivää Helsingissä vuonna 1917. Työväenmuseo Werstas.
Tsaari Nikolai II:n käynnistämät sortovuosiksi kutsutut venäläistämiskaudet herättivät suomalaisissa vastarintaa. Väestö jakautui myöntyväisyyspolitiikkaa tukeneisiin ryhmiin sekä passiivista vastarintaa kannattaneisiin perustuslaillisiin. Myös työväenliike jakautui alussa molempiin ryhmittymiin, mutta sen tavoitteet erottuivat sortokausien edetessä yhä selvemmin erilliseksi suuntaukseksi.
Sortovuosien päättyminen ja realistiset toiveet itsenäistymisestä eivät olisi olleet mahdollisia ilman ulkoisia kehityskaaria. Ensimmäinen maailmansota veti Venäjän tsaarihallinnon äärirajoille ja lopulta kaatoi sen. Helmikuun vallankumous otettiin Suomessa vastaan mieli- ja pakkovallasta vapautumisena. Kansalaistoiminnan vapautuminen ja sensuurin purkaminen aktivoivat työväenyhdistyksiä; vuoden 1917 kesä täyttyi lakoista ja levottomuuksista.
Heinäkuussa 1917 sosialidemokraattien johtama hallitus ajoi läpi valtalain, joka olisi siirtänyt vallan Pietarista Helsinkiin ja senaatilta eduskunnalle. Venäjän väliaikainen hallitus suomalaisten porvarien tukemana kuitenkin hylkäsi lain ja hajotti eduskunnan. Valtalain kaatuminen hiersi porvariston ja työväestön välejä nakertaen uskoa parlamentaarisen uudistustyön mahdollisuuksiin.
Lokakuussa tilanne Venäjällä muuttui, kun Leninin johtama bolsevikkipuolue kaappasi vallan. Epäselvä ja kaoottinen tilanne mahdollisti eduskunnan järjestäytymisen, minkä seurauksena senaatti antoi eduskunnalle 6. joulukuuta hyväksyttäväksi itsenäisyysjulistuksen.
Itsenäistyminen ei ollut juhlallinen tai merkittävä tapahtuma suurelle osalle väestöstä, sillä maailmansodan ja vallankumousten jälkeisessä sekasorrossa levottomuudet ja elintarvikepula nostivat päällimmäiseksi huoleksi nälän ja turvattomuuden. Suomella ei ollut vielä omaa valtakoneistoa ja venäläinen järjestysvalta ei enää kyennyt hallitsemaan tilannetta. Epäselvä valtatyhjiö käynnisti sekä porvariston että työväestön puolella toimet järjestysvallan palauttamiseksi maahan.
Aikakauden artikkelit:
Leninin paluu maanpaosta takaisin Venäjälle huhtikuussa 1917