Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Suomenlinnan vankileiri
Venäjän vallankumouksen seurauksena ja Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917 yhteiskunnalliset jännitteet purkautuivat ja johtivat sisällissotaan. Sotaa käytiin 27.1.1918–15.5.1918 Suomen senaatin johtaman valkoisen armeijan ja Kansanvaltuuskunnan johtaman Suomen Punaisen Kaartin joukkojen välillä. Sota päättyi toukokuussa saksalaisten avustamana valkoisten voittoon.
Sodassa ja sen jälkiseurauksissa kuoli yli 36 000 ihmistä. Punaisiksi luettavia uhreista oli yli 27 000, valkoisiksi yli 5 000. Muita uhreja oli yli 4 400.
Sodan jälkeen moni punaisten puolella taistellut, työväenliikkeessä mukana ollut tai siitä epäilty suljettiin eri puolille maata perustetuille vankileireille. Yhteensä vangittiin yli 80 000 henkeä.
Helsingissä sijainnut Suomenlinnan vankileiri muodosti yhdessä Katajanokan, Isosaaren ja Santahaminan vankileirien kanssa Helsingin vankileirin. Suomenlinnan saarilla sijainnut vankileiri jakautui kuuteen vankipiiriin, joissa oli kokonaisuudessaan noin 10 000 vankia. Naisvangit olivat Santahaminassa. Katso kartta vankipiireistä.
Olot leirillä olivat alkeelliset: vangit kärsivät nälästä ja huonosta hygieniasta, ja kulkutaudit riehuivat. Omaisten vangeille lähettämiä ruokapaketteja sensuroitiin ja välillä lähetykset kiellettiin kokonaan. Heikot olot johtivat korkeaan kuolleisuuteen. Myös kenttäoikeudet jakelivat tuomioita mielivaltaisesti.
Viralliset oikeuskäsittelyt alkoivat kesällä 1918, jolloin osa vangeista vapautettiin. Kuolemantuomioita pantiin täytäntöön 80, ja teloitetut haudattiin joukkohautoihin Santahaminan saarelle. Viimeiset vangit poistuivat Suomenlinnasta maaliskuussa 1919. Yhteensä Suomenlinnassa menetti henkensä noin 1 100 ihmistä.
Suomenlinnan vankileirin muistomerkki sijaitsee Suomenlinnassa Isolla Mustasaarella lähellä lauttarantaa, noin 100 metriä päälaiturista itään.
Artikkeli perustuu Suomenlinnassa esillä olevaan, Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston toteuttamaan Suomenlinna 1918–1919-näyttelyyn, jossa esitellään Suomenlinnan vankileiriä arkistojen valokuva- ja asiakirja-aineistojen kautta. Artikkelin aineisto on Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kokoelmista.
Suomenlinnassa esillä oleva näyttely on avoinna 20.5.2018–19.12.2018 välisen ajan Ison Mustasaaren Rantakasarmissa lähellä HSL:n lauttalaituria. Näyttely jakautuu kahteen huoneeseen, lautanodotustilaan ja matkailuneuvonnan puoleen. Näyttely on avoinna tilojen aukioloaikojen mukaisesti: lautanodotusaulassa päivittäin klo 06–02, ja matkailuneuvonnan puolella päivittäin klo 10–18 kesäkauden ajan, minkä jälkeen (1.10.2018 eteenpäin) klo 10–16.
teksti: Minna Sannikka
 Vangittuja punakaartilaisia Helsingin Kauppatorilla 13.4.1918 odottamassa kuljetusta Suomenlinnaan. Kuvaaja: Gunnar Lönnqvist. Röda fångar i Salutorget 13.4.1918 innan transporten till Sveaborg. Bild: Gunnar Lönnqvist. Red prisoners at the Market Square, Helsinki, before being transported to Suomenlinna. Photograph is taken by Gunnar Lönnqvist on April 13, 1918. TA11437 |
 Vangittuja punakaartilaisia viedään Kreivi Kamenski -nimisellä laivalla Suomenlinnaan 13.4.1918. Huopahattu päässään sivuttain seisova mies muistuttaa erittäin paljon Viljo Sohkasta, joka tuomittiin Suomenlinnan vankileirille. Sohkasen sodanaikaiset muistiinpanot julkaistiin vuonna 1967 nimellä Punakaartilaisen päiväkirja. Kuvaaja: Gunnar Lönnqvist. Röda fångar transporteras till Sveaborg 13.4.1918 på båten som heter Kreivi Kamenski. En person med filthatt i mitten av bilden liknar Viljo Sohkanen. Hans krigstida dagbok Punakaartilaisen päiväkirja publicerades år 1967. Bild: Gunnar Lönnqvist. Red prisoners are being transported to Suomenlinna on April 13, 1918. The boat is called Kreivi Kamenski. A person with a felt hat standing sideways in the middle of the photograph reminds of Viljo Sohkanen, whose wartime diary Punakaartilaisen päiväkirja was published in 1967. Photo: Gunnar Lönnqvist. TA11436 |
 Paljon vankeja riveissä Suomenlinnan kasarmien edessä. Kuvaaja tuntematon. En mängd fångar på rad framför Sveaborgs kaserner. Okänd fotograf. Numerous prisoners in rows in front of the Suomenlinna barracks. Unknown photographer. KansA701-1981 |
 Vankien kuljetus lähdössä Kauppatorilta Suomenlinnaan. Kuvaaja tuntematon. En transport av fångar på utgång från Salutorget till Sveaborg. Okänd fotograf. A transportation of prisoners about to leave from the Market Square to Suomenlinna. Unknown photographer. KansA697-1981 |
 Punavankeja kuljetetaan parijonossa kohti Suomenlinnaa. Aseistautunut vartija seuraa sivussa. Kuvaaja tuntematon. Röda fångar transporteras parvis mot Sveaborg. En beväpnad vakt följer upp. Okänd fotograf. Red prisoners being transported in pairs towards Suomenlinna. An armed guard stands watch. Unknown photographer. KansA125-1949 |
 Suomenlinnan vankileiri. Kuva on otettu nykyisen Ravintola Susisaaren ruokalan pihalta. Kuvaaja tuntematon. Sveaborgs fångläger. Bilden var tagen från gården till en kantin som nuförtiden är Restaurang Vargö. Okänd fotograf. Suomenlinna prison camp. The photograph was taken from the yard of a canteen that is currently Restaurant Susisaari. Unknown photographer. KansA105751 |
 Vankeja seisomassa aidatulla pihalla. Kuvaaja tuntematon. Fångar stående på en inhägnad gård. Okänd fotograf. Prisoners standing in a fenced yard. Unknown photographer. KansA814-1981 |
 Kuolemaantuomittujen punakaartilaisten teloituspaikka Suomenlinnassa, kuvattu lokakuun alussa 1918. Kuvaaja tuntematon. Avrättningsplats för medlemmar av röda gardet som dömts till döden i Sveaborg. Fotograferad i början av oktober 1918. Okänd fotograf. The place of execution at Suomenlinna for the Red Guard members who were sentenced to death. Photograph is taken at the beginning of October 1918. Unknown photographer. TA21638 |
 Kuvassa on koottuna vankien ja omaisten välistä kirjeenvaihtoa. Yksi oikeassa alakulmassa olevista kirjeistä on osin sensuroitu, kuten mustatusta tekstistä näkee. Väinö Salovaara (1888–1964) oli vangittuna Suomenlinnan vankileirillä viiden kuukauden ajan huhtikuusta elokuuhun 1918, ja kävi koko vankeutensa ajan kirjeenvaihtoa vaimonsa Loviisan kanssa. Salovaara toimi myöhemmin mm. kansanedustajana ja ministerinä. Kolme alarivin kirjettä vasemmalta lukien, kirje keskellä sekä ylärivissä toinen kirje oikealta ovat Väinö ja Loviisa Salovaaran kirjeenvaihtoa. Samlad i fotografiet är brevväxling mellan fångar och deras anhöriga. Ett av breven på nedre högra hörnet är delvis censurerad, vilket syns i den överstrukna texten. Väinö Salovaara (1888–1964) var fängslad i Sveaborgs fångläger för fem månader från april till augusti 1918. Han brevväxlade med sin fru Loviisa hela sitt fängelse. Senare arbetade Salovaara bl.a. som en riksdagsledamot och som en minister. De tre breven från vänster i nedre raden, brevet i mitten och det andra brevet från höger i övre raden är alla korrespondens mellan Väinö och Liisa Salovaara. Pictured a collection of correspondence between prisoners and their family. As is apparent from the blacked-out text, one of the letters at the bottom right is censored. Väinö Salovaara (1888–1964) was imprisoned at Suomenlinna prison camp for five months from April to August 1918. He exchanged letters with his wife Loviisa throughout his imprisonment. Salovaara later worked e.g. as a member of parliament and as a minister. The three letters in the bottom left, the one in the middle, and the second from the top right are a part of the correspondence between Väinö and Liisa Salovaara. Työväen Arkisto |
 Kolme punakaartilaista nimeltään Tuomas Mäkinen, Edvard Nyqvist ja Jari Joutsen istumassa Nyqvistin sängyllä Suomenlinnan Susisaaren vankileirillä 1918. Kuvaaja tuntematon. Tre medlemmar av röda gardet, Tuomas Mäkinen, Edvard Nyqvist och Jari Joutsen, sittande på sängen till Nyqvist i Sveaborgs fångläger på Vargö 1918. Okänd fotograf. Three Red Guard members Tuomas Mäkinen, Edvard Nyqvist, and Jari Joutsen sitting on Nyqvist’s bed in Susisaari prison camp at Suomenlinna in 1918. Unknown photographer. TA44178 |
 Kaksi Suomenlinnaan vangitun Edvard Nyqvistin vankileiriltä lähettämää uudenvuoden korttia lapsilleen. Nyqvist toimi päällikkötehtävissä Helsingissä kaupungin ollessa punaisten hallinnassa keväällä 1918. Hän oli mukana myös Helsingin antautumisneuvotteluissa. Nyqvist säästyi kuolemantuomiolta, ja toimi armahduksen saatuaan 1920-luvulla muun muassa Suomen Muurarien Liiton puheenjohtajana. Två nyårskorten som Edvard Nyqvist, en fånge i Sveaborg, skickade till sina barn från fånglägret. Nyqvist arbetade som en förman i Helsingfors när staden var kontrollerade av röda under våren 1918. Han var även med i förhandlingar för kapitulationen i Helsingfors. Nyqvist undvek dödsstraffet. Efter han var benådad, arbetade han under 1920-talet bl.a. som ordföranden i Finska Murareförbundet. Two New Year’s cards sent to his children by Edvard Nyqvist, who was imprisoned at Suomenlinna. Nyqvist worked as a leader while Helsinki was controlled by the Reds in the spring of 1918. In addition, he was a part of the negotiations for surrendering Helsinki. Nyqvist was spared from the death penalty. After his pardon, he worked in the 1920’s e.g. as the chairman of the Finnish Bricklayers’ Union. Työväen Arkisto |
 Suomenlinnan vankileiriltä pois päässeiden vapauttamistodistuksia elokuun 1918 ja tammikuun 1919 väliltä. Osa vangeista pääsi ehdonalaiseen vapauteen, osa kokonaan vapaaksi. Frigivningsbevis för dem som släpptes från Sveaborgs fångläger från augusti 1918 till januari 1919. En del av fångar frigavs villkorligt, en del blev helt fri. Certificates of freedom for people who were released from Suomenlinna prison camp between August 1918 and January 1919. Some of the prisoners were released on parole, some were freed completely. Työväen Arkisto |
|
Vankeja seisomassa aidatulla pihalla. Kuvaaja tuntematon. Fångar stående på en inhägnad gård. Okänd fotograf. Prisoners standing in a fenced yard. Unknown photographer. KansA814-1981 |
 Sotilaspukuinen vartija ja vankeja Suomenlinnan Susisaarella. Kuvaaja tuntematon. En vakt i uniform och några fångar på Sveaborgs Vargö. Okänd fotograf. A uniformed guard and prisoners on Susisaari island at Suomenlinna. Unknown photographer. KansA696-1981 |
 Johan Emil Berg (myöh. Salovirta) Suomenlinnan vankileirillä 10.10.1918. Kuvaaja tuntematon. / Ateljeekuvassa punakaartilainen Kalle Toivonen Suomenlinnan vankileiriltä vapautumisen jälkeen. Kuvaaja tuntematon. Johan Emil Berg (senare Salovirta) i Sveaborgs fångläger 10.10.1918. Okänd fotograf. / Kalle Toivonen, en medlem av röda gardet i en ateljébild efter han blev frigiven från Sveaborgs fångläger. Okänd fotograf. Johan Emil Berg (later Salovirta) in Suomenlinna prison camp 10 October 1918. Unknown photographer. / An atelier photograph of Kalle Toivonen, a Red Guard member, after he was released from Suomenlinna prison camp. Unknown photographer. TA11462 / KansA2563-1985 |
 Vangit lastaavat tynnyreitä veneeseen. Kuvaaja tuntematon. Fångar lastar tunnor i en båt. Okänd fotograf. Prisoners loading barrels into a boat. Unknown photographer. KansA824-1981 |
 Kuollutta vankia viedään haudattavaksi. Kuolleet vangit siirrettiin laivarannan kautta Santahaminaan haudattaviksi. Kuva on otettu nykyisen lauttalaiturin lähellä olevalta mäeltä. Kuvaaja tuntematon. En död fånge bäras bort för begravningen. Döda fångar transporterades via färjestranden till Sandhamn där de begravdes. Bilden var tagen på en höjd nära den nuvarande färjebryggan. Okänd fotograf. A dead prisoner being taken for burial. Dead prisoners were transported through the ferry harbour to be buried on Santahamina island. The photograph was taken from the top of the hill near the current ferry harbour. Unknown photographer. KansA823-1981 |
 Vankeja ulkosalla Suomenlinnan vankileirillä. Kuvaaja tuntematon. Fångar ute på gården i Sveaborgs fångläger. Okänd fotograf. Prisoners outdoors in Suomenlinna prison camp. Unknown photographer. KansA820-1981 |
 Vesiväreillä piirretty postikortti, jossa teksti ”Muisto Wiaporista”. Tekijä tuntematon. / Eino Rahjan piirtämä postikortti, jossa teksti ”Pääkallon paikka Suomenlinnassa 1918”. Ett postkort målat med akvarellfärg med texten “Ett minne från Wiaborg”. Okänd upphovsman. / Ett postkort tecknat av Eino Rahja, med texten “Högkvarteret på Sveaborg 1918”. A post card painted in watercolour, on it the text “A Memento from Wiapori”. Unknown author. / A post card drawn by Eino Rahja, on it the text “The headquarter at Suomenlinna 1918”. KansA107967 / KansA107968 |
 Ulkokuva Suomenlinnan vankileiriltä. Taavi Tainio ja Vuolijoeksi nimetty henkilö istuvat puurakennuksen kuistin portailla. Jompikumpi seisovista henkilöistä on nimeltään J. E. Janatuinen. Taavi Tainio (1874–1929) oli ammatiltaan toimittaja, ja toimi myös poliitikkona ennen ja jälkeen sisällissodan. Kuvaaja tuntematon. Bilden föreställer utsidan av Sveaborgs fångläger. Taavi Tainio och en person som kallades Vuolijoki sittande på trappan till verandan av en träbyggnad. Någondera av personer som står heter J. E. Janatuinen. Taavi Tainio (1874–1929) var en journalist som arbetade även som en politiker före och efter inbördeskriget. Okänd fotograf. Outdoor photograph from Suomenlinna prison camp. Taavi Tainio and a person who was called Vuolijoki are sitting on the porch of a wooden building. Either of the people standing is called J. E. Janatuinen. Taavi Tainio (1874–1929) was a reporter by profession, who also worked as a politician before and after the civil war. Unknown photographer. TA10151 |
 Sisäkuva Suomenlinnan vankileiriltä. Vasemmalta Vuolijoki, Lassy, Taavi Tainio ja L. Laakso. Kuvaaja tuntematon. Bilden föreställer insidan av Sveaborgs fångläger. Från vänster Vuolijoki, Lassy, Taavi Tainio och L. Laakso. Okänd fotograf. Indoor photograph from Suomenlinna prison camp. Pictured from left to right are Vuolijoki, Lassy, Taavi Tainio, and L. Laakso. Unknown photographer. TA10152 |
 Punavankeja kuljetetaan Suomenlinnaan. Kuvaaja tuntematon. Röda fångar transporteras till Sveaborg. Okänd fotograf. Red prisoners are being transported to Suomenlinna. Unknown photographer. TA10198 |
Sveaborgs fångläger
Efter Finland blev självständigt från Ryssland år 1917, ledde ett utbrott av social oro till ett inbödistrictrdeskrig, som pågick 27.1.1918–15.5.1918 mellan den vita armén, ledd av Finlands senat, och det röda gardet, ledd av Finska folkkomissariatet. Kriget tog slut med en seger för den vita sidan, med stöd från tyska trupper.
Över 36 000 personer dog i samband med kriget och dess efterräkningar.
Många som kämpade vid den röda sidan, som deltog i arbetarrörelsen, eller var misstänkta av dessa, fördes till fångläger efter kriget – sammanlagt över 80 000 personer.
Sveaborgs fångläger grundades på Sveaborgs öar, och var en del av Helsingfors fångläger tillsammans med läger på Sandhamn, Mjölö och Skatudden. Sammanlagt cirka 10 000 fångar hölls i Sveaborg. Kvinnor fängslades i Sandhamn. Lägret var uppdelat i sex olika distrikt.
Fångarna led av svält och dålig hygien, och epidemier grasserade. Dessutom meddelade ståndrätter domar godtyckligt.
Officiella rättegångar började under sommaren 1918, när en del av fångarna frigavs. 80 personer avrättades och begravdes i en massgrav i Sandhamn. De sista fångarna lämnade Sveaborg i mars 1919. Sammanlagt cirka 1 100 personer avled på fånglägret.
Minnesplatsen för fånglägret ligger på Stora Östersvartö, nära färjestranden, cirka 100 meter österut från huvudbryggan.
Den här artikeln baserar sig på fotografiutställning om Sveaborgs fångläger arrangeras av Folkets Arkiv och Arbetararkive. Utställningen pågår i Sveaborg mellan 20 maj och 19 december 2018, och ligger i Strandkasernen på Stora Östersvartö, nära HRT:s färjebrygga. Utställningen är delad i två rum, färjans väntrum och turistinformationens sida. Utställningen är öppen enligt rummens öppettider: i väntrummet dagligen kl. 06-02, och på turistinformationens sida dagligen kl. 10-18 under sommarsäsongen, och efter det (fr.o.m. 1.10.2018) kl. 10-16.
Suomenlinna prison camp
When Finland gained its independence from Russia in 1917 social tensions broke out, which led into civil war. Finnish civil war took place in 27.1.1918–15.5.1918 between the forces of the White Army lead by the Finnish Senate and the Finnish Red Guard lead by the Finnish People’s Delegation. The war ended in the victory of the Whites with aid from German forces.
Over 36 000 people were killed in the war and its aftermath.
After the war, many of the people who fought alongside the Reds or participated in the labour movement, or were suspected of either, were thrown into prison camps. In total, the amount of prisoners was more than 80 000.
Suomenlinna prison camp was founded on Suomenlinna islands in front of Helsinki. Together with the prison camps of Santahamina, Isosaari and Katajanokka, it formed a greater Helsinki prison camp. In total, there were circa 10 000 prisoners in Suomenlinna. The women prisoners were at Santahamina. The camp was divided into six districts.
The inmates were plagued by hunger and poor hygiene, and epidemics raged on. A significant amount of prisoners died of starvation and diseases. Court-marshal convicted people at will.
The official judicial processes began in the summer of 1918, when some of the prisoners were released. 80 people were executed and buried in mass graves on Santahamina island. The last remaining prisoners left Suomenlinna in March 1919. Circa 1 100 people lost their lives in the prison camp.
The Prisoner-of-war camp memorial is located on Suomenlinna, Iso Mustasaari, near the ferry harbour, about 100 metres East from the main quay.
This article is based on a photography exhibition on Suomenlinna prison camp produced by the People’s Archives and the Labour Archives. The exhibition is open 20 May 2018–19 December 2018 at Suomenlinna Jetty Barracks on Iso Mustasaari, near the HSL ferry quay. It is divided into two rooms, the ferry waiting room and the tourist information. The exhibition is open according to the opening hours of these two rooms: in the ferry waiting room daily 6 am–2 am, and in the tourist information daily 10 am–6 pm during the summer season, after which (1 October 2018) 10 am–4 pm.