Kovia kokenut salkku

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

Lapuan liike edusti Suomessakin esiinnoussutta oikeistoradikalismia, joka oman käden oikeutta käyttämällä esti ja rajoitti monilla tavoin työväenliikkeen toimintamahdollisuuksia. Kansalaiskokousten ja lainsäätäjiin kohdistuvan painostuksen lisäksi liike kohdisti väkivaltaista terroria yksityishenkilöihin: kommunisteja ja muita vasemmistolaisia muilutettiin eli siepattiin, pahoinpideltiin ja kyydittiin toisinaan jopa itärajan ylitse. Työväentaloja naulattiin kiinni ja kunnanvaltuustoja puhdistettiin kommunisteista estämällä heidän osallistumisensa valtuuston kokouksiin.

36397

Asser Salon nahkasalkku on tallessa Työväenmuseo Werstaan kokoelmissa.

Werstaan kokoelmista löytyvä ajan patinoima nahkasalkku kertoo tarinan yhdestä liikkeen eniten huomiota herättäneistä väkivallanteoista. Tapahtumaketju alkaa jo vuoden 1929 lopulta, jolloin Lapualla järjestetyssä kansankokouksessa laadittiin kommunismin nujertamiseksi tarkoitettuja ponsia. Nämä tuotiin myös maan hallituksen tietoisuuteen, ja liikkeen vaatimuksesta vuoden lopussa tehtiinkin muutoksia esimerkiksi yhdistyslakiin kommunististen yhdistysten lakkauttamiseksi. Liikkeen toivoma painovapauslain muutos ei kuitenkaan mennyt eduskunnassa läpi, eli kommunististen sanomalehtien ilmestymistä ei täysin kielletty.

54840

Kuva Työn Äänen kirjapainon hajotetusta ikkunasta, jonka kautta ilkivallan tekijät olivat menneet sisään rakennukseen. Työväenmuseo Werstas.

Kun lakipykälän muuttaminen ei onnistunut, ohjat otettiin jälleen omiin käsiin. Terrorin kohteeksi joutui Vaasassa ilmestyneen vasemmistolaisen työväenlehden, Työn Äänen, kirjapaino. Yöllä 28. maaliskuuta toteutetussa iskussa kirjapainoon murtauduttiin ja sen koneet hajotettiin käyttökelvottomiksi. Tekijöiden jäljille päästiin kuitenkin helposti erään Lapuan patruunatehtaan työntekijän pudotettua nimikoidun puukkonsa kirjapainoon. Protestointi ei tässä tapauksessa kuitenkaan jäänyt vain kirjapainon tuhoamiseen, vaan se näkyi myös jutun jälkiselvittelyissä: syylliseksi tekoon ilmoittautui ensin 72 ja myöhemmin 650 miestä. Tällä haluttiin paitsi vaikeuttaa jutun käsittelyä, myös ilmaista liikkeen joukkovoimaa. 4. kesäkuuta järjestettiin jutun oikeudenkäynti, ja tässä kohdassa astuu kuvioihin myös kokoelmiimme päätynyt salkku. Salkun omistaja Asser Salo oli nimittäin oikeudenkäynnissä asianajajana edustamassa Työn Äänen kirjapainoa, ja salkku oli hänellä tietenkin mukana.

lapua

Kuvassa keskellä maaherra Sarlin, jonka käsistä asianajaja Asser Saloa yritetään muiluttaa. Salo on keskellä ilman hattua, maaherra pitelee häntä vasemmasta käsivarresta. Edessä vasemmalla yleistä syyttäjää pidätellään. Työväen Arkisto.

Kuten jo ennakkoon osattiin odottaa, Lapuan liike organisoi paikalle suuren mielenosoituksen: paikalle saapui noin 1800 mielenosoittajaa kahdella sadalla autolla. Mielenosoittajien toimesta pahoinpideltiin jutussa todistajana toiminut Eino Nieminen ja useita muita paikallaolleita henkilöitä. Osansa sai Asser Salokin, joka joutui oikeustalosta ulos astuessaan Lapuan liikkeen sieppaamaksi, vaikka häntä suojannut maaherra yritti vedota käräjärauhaan ja huusi avuksi poliisivoimia. Saloa uhattiin ampumisella, mutta tämä jäi toteuttamatta. Sen sijaan hänet vietiin Lapuan nuorisoseuran talolle ja pakotettiin vannomaan seuraavasti: ”Minä, Asser Salo, lupaan omantuntoni kautta, etten enää koskaan saavu Vaasaan enkä Vaasan lääniin kommunistien asioissa. Jos tulen, niin vapaaehtoisesti alistun Lapuan lain alaiseksi. Matkalla ei minua ole pahoinpidelty, eikä kohdeltu loukkaavasti.” Tämän jälkeen hänet vietiin Viitasaarelle ja päästettiin siellä vapaaksi.

lapua2

Asser Saloa viedään pois autolla. Kaappausauto näkyy takana puun alla. Työväen Arkisto.

Tapauksen jälkeen Salo joutui pakenemaan Ruotsiin, jolloin hän antoi salkun lahjaksi Oskari Lammiselle. Tarina ei kerro, mitä laukku on uuden omistajansa luona nähnyt ja kokenut, mutta jo näiden tietojen perusteella sillä olisi varmasti yhtä ja toista kerrottavaa siitä, millainen poliittinen ilmapiiri tuon ajan Suomessa vallitsi. Muilutukset koituivat kuitenkin lopulta Lapuan liikkeen kohtaloksi, sillä entisen presidentin K.J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa kyyditys vuonna 1930 käänsi koko liikkeen kannatuksen laskuun.


Artikkelin kuvat ja esine Arjenhistoriassa:

Asser Salon salkku.

Kuva rikotusta ikkunasta.

Asser Salon muilutus.

Asser Saloa viedään pois autolla.


Lisälukemista:

Hako, Matti & Huhtanen, Heimo: Lapuan laki vai kansanvalta? Pula-ajan muistelmia. Tammi 1981.

Siltala, Juha: Lapuanliike ja kyyditykset, 1985.


Löydä lisää aineistoja:

Lapuan liike Arjenhistoriassa.