SETA – tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

 

Työväenliikkeen arvoihin on liittynyt keskeisesti Ranskan vallankumouksen aikainen “vapauden, veljeyden ja tasa-arvon” vaatimus. Syrjinnästä yhä vapaamman yhteiskunnan luominen myös erilaisille vähemmistöille, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, on ollut pitkän ja määrätietoisen työn tulosta. Paljaimmillaan yhteiskunnan syrjivät käytännöt ja rakenteet ovat näkyneet lainsäädännössä.

Vuonna 1894 astui voimaan laki, jossa miesten ja naisten homoseksuaaliset teot määritettiin rikollisiksi Suomessa. Laki kumottiin lopulta vuonna 1971. Samalla säädettiin kuitenkin, että julkinen kehottaminen homoseksuaalisuuteen tuli rangaistavaksi teoksi.

Tiitu Takalon suunnittelema seinäkalenteri vuodelta 2010. Työväenmuseo Werstas.

Lainsäädännön kehityksessä Suomi on seurannut yleensä muita Pohjoismaita askeleen pari jäljessä. Muutoksen moottorina on toiminut läpi vuosikymmenten puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kansanedustajat ovat puolestaan voimakkaimmin vieneet asioita eteenpäin eduskunnassa.

Eräitä merkkipaaluja Suomen lainsäädännössä ennen vuosituhannen vaihdetta:

  • Tautiluokituksesta homoseksuaalisuus sairautena poistettiin vuonna 1981.
  • Syrjintäkielto homoseksuaalisuuden perusteella säädettiin rikoslaissa vuonna 1995.
  • Kehotuskielto homoseksuaalisuuteen kumottiin vuonna 1999.

Setan toiminta käynnistyy

1960-luvun lopun radikaali, auktoriteetteja vastustava liikehdintä nosti myös homojen syrjinnän esille eri puolilla läntistä maailmaa. Niin myös Suomessa.

Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry (vuodesta 2011 Seta ry) perustettiin vuonna 1974 Helsingissä. Sen toiminnan käynnisti tapaus, jossa seurakunnan nuorisotyöntekijä oli erotettu virastaan homoseksuaalisuuden vuoksi. Seta on toiminut siitä lähtien yleisten homovihamielisten asenteiden muuttamiseksi sekä asiallisen, tutkimukseen pohjaavan tiedon levittämiseksi ja lainsäädännön tasavertaistamiseksi homoseksuaaleja ja muita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

Setan ensimmäisen periaateohjelman suunnittelu alkoi syksyllä 1974. Katso täältä luonnos ohjelman rungoksi. Loppuvuodesta 1975 julkaistussa ohjelmassa Seta määritti kentän, jolla se halusi toimia. Alueita, joihin pyrittiin vaikuttamaan olivat lainsäädäntö, tiedonvälitys, koulu ja kasvatus, tieteellinen tutkimus, psykiatria, mielenterveystyö, kirkko ja uskonnolliset yhteisöt, puolustusvoimat, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteiskunta ja poliittiset puolueet.  

Ensimmäisenä Seta pyrki vaikuttamaan seksuaalisten vähemmistöjen tasavertaisuuteen lain edessä. Se vaati perustuslakiin kohtaa syrjinnän kieltämiseksi sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Perustuslaissa oli jo mainittuna syrjintäkielto rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen mielipiteen, kansallisen tai muun alkuperän, syntyperän, tai muun yhteiskunnallisen aseman perusteella.

Setan järjestämä Homoseksuaalien vapautuspäivien mielenosoitus 16.5.1981 Helsingissä. Poliisi takavarikoi ”rikoslain kehotuskiellon vastaisen” kyltin. Työväenmuseo Werstas.

Seta ryhtyi tekemään omaa tutkimustyötä. Tarkoituksena oli toimia yhteistyössä muiden järjestöjen, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Se muun muassa antoi lausuntoja  seksuaalivähemmistöjä koskevissa kysymyksissä viranomaisille, lähetti mielipidekyselyjä eduskuntaryhmille, julkaisi mediatiedotteita ja järjesti keskustelutilaisuuksia.

Setan toiminta vertaistukijärjestönä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja sittemmin kattojärjestönä paikallisille ja valtakunnallisille jäsenjärjestöille on ollut oma merkittävä lukunsa.

Kehotuskielto ja sen vaikutukset

Homoseksuaalisuutta ei juuri voitu käsitellä neutraalisti 1970-luvulta 1990-luvulle etenkään televisio- ja radio-ohjelmissa. Suuri vaikutuksensa oli sillä, että kanteita “homoseksuaalisuuteen kehottamisesta” oli mahdollista nostaa. Seta kampanjoi toimintansa alusta lähtien kehotuskiellon kumoamisen puolesta. Sen arkistoidusta aineistosta löytyy esimerkkejä siitä, miten kehotuskiellon nähtiin kaventaneen televisio- ja radiopuolella työskentelevien toimittajien ilmaisunvapautta ja johtaneen homoseksuaalisuutta käsittelevien ohjelmien sensuroimiseen.

Katso täältä Setan julkilausuma vuodelta 1977.

Helsingissä toukokuussa 1981 pidetyn ”Pohjoismaisen Gay Kongressin” aikaan järjestettiin Homoseksuaalien vapautuspäivät ja mielenosoitus, jonka seurauksia Seta käsitteli tässä tiedotteessaan. Setan vaikuttamistyön tuloksena saman vuoden kesäkuussa lääkintöhallitus poisti tautiluokituksesta homoseksuaalisuuden sairautena. Katso täältä Setan tiedote.

SDP:n kansanedustajan ja Setan silloisen puheenjohtajan, Tarja Halosen johdolla 16 kansanedustajaa teki kirjallisen kysymyksen homoseksuaaleja koskevan syrjinnän poistamiseksi toukokuussa 1981. Heistä seitsemän oli SDP:stä, neljä SKDL:stä (vasemmistoliiton edeltäjä), kaksi Liberaalisesta Kansanpuolueesta, lisäksi yksi edustaja löytyi kokoomuksesta, keskustasta ja RKP:sta. Täältä löydät oikeusministerin vastauksen kysymykseen homoseksuaalien syrjinnästä kesäkuulta 1981. Halonen kyseli hallituksen toimenpiteiden perään kehotuskiellon kumoamiseksi myös seuraavana vuonna. Hän näki kehotuskiellon johtaneen kansalaisoikeuksien rikkomiseen ja Yleisradion kulttuurityöntekijöiden ilmaisuvapauden loukkaamiseen.

Myös opiskelijat ottivat kantaa seksuaalisen tasavertaisuuden puolesta. Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen seksuaalista tasavertaisuutta koskeva ehdotus SDP:n puoluekokoukselle 1984 ja puoluetoimikunnan lausunto löytyy täältä.

Vuonna 2016 järjestettiin paneelikeskustelu kehotuskiellon vaikutuksista 1970 – 1980-luvuilla. Keskustelijoina olivat presidentti Tarja Halonen, asianajaja Ulf Månsson ja kirjailija Pirkko Saisio. Paneelin moderaattorina oli professori ja mediatutkija Anu Koivunen. Voit katsoa koko keskustelun täältä.

Helsinki Pride -juliste vuodelta 2009. Työväenmuseo Werstas.

Oulun North Pride -juliste vuodelta 2010. Työväenmuseo Werstas.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt yhä näkyvämmäksi 2000-luvulla

2000-luku on tuonut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt aiempaa avoimemmin ja monikirjoisempana ihmisten tietoisuuteen. Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja “queerien” (määrittelyjä kaihtavien) eli hlbtiq-ihmisten oikeuksien puolesta on marssittu vuosi vuodelta yhä suuremmissa Pride-kulkueissa Helsingissä ja muualla Suomessa. Pride-tapahtumien alkuperä juontuu Setan mielenosoituksiin ja tasavertaisuuskokouksiin, joita on vietetty vuodesta 1975 lähtien. Näitä tapahtumia kutsuttiin 1990-luvun lopulle asti Vapautuspäiviksi. Vuonna 2000 nimi vaihdettiin Prideksi kansainvälisen esimerkin mukaisesti. Pride-marsseja eri paikkakunnilla järjestävät Setan paikallisjärjestöt.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat olleet aiempaa paremmin näkyvillä Pride-marssien lisäksi mediassa, etenkin televisio- ja radiopuolella niin asiaohjelmissa, uutisissa, sarjoissa kuin elokuvissakin. Setan ja sen jäsenjärjestöjen moninaisen vaikuttamistyön myötä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva julkinen keskustelu on lisääntynyt. Se on ollut tuloksekasta: 2000-luvulla lainsäädäntöä on muutettu monin tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt yhä paremmin huomioivaksi. Katso täältä Setan kunnallisvaaliteemoja vuonna 2008.

Muutama esimerkki erilaisista lakiuudistuksista 2000-luvulla:

  • Vuoden 2001 työsopimuslaissa kiellettiin syrjintä sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.
  • Samana vuonna eduskunta hyväksyi lain rekisteröidystä parisuhteesta.

Ensimmäinen Tampereen Pride järjestettiin 7 – 10.7.2005 teemalla ”Onks noi niitä”. Työväenmuseo Werstas.

Mielenilmaus ”Rakkaudenosoitus tasa-arvoiselle avioliittolaille” järjestettiin Helsingissä 28.11.2014. Samana päivänä laki meni eduskunnassa äänestyksessä läpi äänin 105 – 92. Työväenmuseo Werstas.

Seta oli kampanjoinut jo pitkään rekisteröidyn parisuhteen puolesta. Katso tiedotusvälineille lähetetty kannanotto vuodelta 1993. Lakia samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröimistä esitti ensi kertaa vasemmistoliiton Outi Ojala ja joukko muita kansanedustajia SDP:stä, vasemmistoliitosta, RKP:sta ja vihreistä samana vuonna. Kansalaisadressi laista luovutettiin oikeusministerinä toimineelle Anneli Jäätteenmäelle vuonna 1994.

  • Vuoden 2003 yhdenvertaisuuslaissa säädettiin viranomaisia velvoittava yhdenvertaisuuden edistämistavoite sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
  • Vuonna 2013 kansalaisaloite tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi keräsi 166 851 allekirjoitusta. Eduskunta sääti lain tasa-arvoisesta avioliittolaista seuraavana vuonna äänin 105 – 92. Eniten vastustusta löytyi arvokonservatiiveilta eli kristillisdemokraattien (kaikki äänestivät vastaan), perussuomalaisten ja keskustan keskuudesta. Laki astui voimaan 1.3.2017.
  • Vuoden 2015 alusta astui voimaan uudistettu yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki, jossa syrjinnän kiellot laajennettiin koskemaan sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.

Tällä hetkellä Seta kampanjoi translain muuttamisen puolesta itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi. Ongelmiksi nähdään erityisesti lakiin sisältyvä transihmisen sterilisaation/lisääntymiskyvyttömyyden ehto ja vaatimukset lääketieteellisen prosessin läpikäymisestä sekä täysi-ikäisyydestä.  

Koettu historia talteen

Seksuaalinen tasavertaisuus merkitsee oikeutta olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä eri elämänalueilla. Se on myös esimerkiksi oikeutta kirjoittaa itse omaa historiaansa näkyväksi. Setan valtakunnallinen jäsenjärjestö Mummolaakso ry on käynnistänyt kirjoituskilpailun, joka on avoinna vuoden 2017 loppuun saakka. Sen tarkoituksena on kerätä ja jakaa muistitietoa mummoikään ehtineiden lesbojen ja bi-naisten elämästä. Kertynyt aineisto tallennetaan lopuksi Työväen Arkistoon ja historian tutkijoiden käyttöön.

Lisätietoja: http://mummolaakso.fi/ajankohtaista/

 

Teksti: Iris Olavinen


Artikkelin arkistolähteet:

Kuvat ja esineet Arjenhistoriassa:

Helsinki Pride -juliste vuonna 2009

Oulun North Pride juliste vuonna 2010

Rakkaudenosoitus tasa-arvoiselle avioliittolaille Helsingissä vuonna 2014 

Tampereen Pride -kulkue vuonna 2015  

Vapautuspäivien mielenosoitus Helsingissä vuonna 1981

Työväen Arkisto:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: SDP puoluekokous, esitykset 111 – 192.

Seta ry: vaikuttaminen, asiakirjoja vuosilta 1974 – 2008.


Linkkejä:

Hentilä, Jorma: Kolmen vuosikymmenen merkkipaaluja 14.5.2004. Seta ry.

Tietoisesti vaiennetut -paneeli kehotuskieltopykälästä: http://www.kulttuuriakaikille.fi/tietoisesti_vaiennetut Päivälehden museolla Helsingissä 17.5.2016.

Setan kotisivut: http://seta.fi/