Kulutuskriittinen nuori osoittaa mieltään pikaruokaketjua vastaan vuonna 2000. Työväenmuseo Werstas.
Uuden vuosituhannen alkua leimasi nopea tietotekniikan murros, joka muovasi ihmisten toimintaympäristöä radikaalisti: matkapuhelinten, internetin ja digitalisaation ansiosta tiedonsiirto ei ollut enää paikkaan tai aikaan sidottua. Jo aikaisemmalla vuosisadalla käynnistynyt rakennemuutos kiihtyi teollisuuden siirtäessä tuotantoa halvempien tuotantokustannusten maihin. Globalisaatio näkyi myös Suomeen kohdistuneessa muuttoliikkeessä: yhä useammat palkansaajat ja yrittäjät olivat taustoiltaan vierasperäisiä.
Reaalisosialismin romahdettua kapitalismin voittokulku näytti vuosituhannen vaihteessa vääjäämättömältä. Yksityistämiskehitys jatkui ja yhä useampia aikaisemmin julkiselle sektorille kuuluneita toimintoja siirrettiin vapaille markkinoille. Laman jälkeisellä nousukaudella uusi kehityssuunta näyttäytyi kuitenkin monille toimivana ja ristiriidattomana: myös työväestön ostovoima kasvoi kohisten, kun veroja alennettiin ja palkkoja nostettiin.
Nousukauden toiveikkuus kääntyi kuitenkin hetkessä, kun finanssitalouden velkakupla puhkesi Yhdysvaltojen asuntolainasektorilla ja levisi maailmalaajuiseksi lamaksi. Finanssikriisin pitkittyessä eurooppalaiseksi eurokriisiksi talouden kokonaiskuva muuttui: aikaisemmin poliittisessa keskustelussa käytetty jakovara muuttui kestävyysvajeeksi ja työnantajajärjestöt aloittivat aikaisemmista lamoista tutut vaatimukset julkisten menojen leikkauksista ja työehtojen heikennyksistä.
Muuttuneessa tilanteessa korostuivat monet uuden työelämäkehityksen ongelmat: yhä useampi työntekijä joutui tekemään pätkätöitä määräaikaisissa työsuhteissa. Monia yritysten sisäisiä toimintoja oli ulkoistettu alihankkijoille, mikä oli tehnyt aikaisemmin vakaissa työsuhteissa olevista palkansaajista pakkoyrittäjiä, joiden ansiot olivat pienempiä ja toimeentulo epävarmempaa. Muuttunut työelämä, teollisuuden rakennemuutos ja pitkittynyt talouskriisi leimasivat uuden vuosituhannen työväestön monimutkaistuvia ongelmia. Vakaa toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä vaikuttivat olevan aikaisempaa vaikeammin saavutettavissa.
Aikakauden artikkelit:
Koppa ja kroppa kuntoon – työväen eläkeläistoiminta
SETA – tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi
Tarja Halosen tie presidentiksi