Tamperelaisen Osuusliike Voiman järjestämä lastentapahtuma suurten ikäluokkien lapsille Viikinsaaressa. Työväenmuseo Werstas.
Suomen ja Neuvostoliiton solmima rauhansopimus muutti poliittista kenttää. SKP:n toiminta laillistettiin ja kommunistit palasivat maanpäälliseen politiikkaan. Rauhansopimuksen nojalla myös kiellettiin fasistisiksi luokitellut järjestöt; Neuvostoliiton laajan tulkinnan seurauksena niihin kuuluivat IKL, suojeluskunnat ja lottajärjestöt. Sodanjälkeisiä vuosia leimasivatkin voimakas ammatillinen järjestäytyminen sekä aktiivinen kommunistinen liikehdintä.
Sodan jälkeinen siirtymä arkeen oli monin tavoin haasteellinen: palkka- ja hintasäännöstely pysyi voimassa ja lisäksi taloutta rasittivat Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset. Metalliteollisuuden tuotteina vaaditut korvaukset loivat tarpeen raskaan teollisuuden kehittämiselle. Aikaisemmin elätellyt pelot massatyöttömyydestä eivät toteutuneet; sen sijaan sotakorvaukset, valuuttapula ja sota-aikana rappeutuneen infrastruktuurin korjaustarve aiheuttivat akuutin työvoimapulan.
Työvoimapula ja työväestön sota-aikana pienentyneet reaaliansiot synnyttivät voimakkaita vaatimuksia palkkojen ja työehtojen parantamisesta. Laajamittaiset lakot alkoivat vuonna 1947 ja seuraavat vuodet täyttyivät lukuisista työtaisteluista. Palkka- ja hintasäännöstelyn hankala purkaminen ja maataloustuotteiden hinnankorotukset kiihdyttivät palkankorotusvaateita entisestään. Vuonna 1956 Suomi ajautui yleislakkoon, jonka seurauksena toteutettiin suuret palkankorotukset. Palkankorotusten vaikutus jäi kuitenkin pieneksi, kun hinnat jatkoivat kohoamistaan.
Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat myös suuren rakennemuutoksen aikaa. Ennen toista maailmansotaa Suomi oli ollut maatalousvaltainen maa, jossa kaupungistuminen oli rajoittunut muutamaan suureen kaupunkiin. Sodan jälkeiset talouskasvun vuosikymmenet aiheuttivat kuitenkin siirtymän maataloustyöstä kaupunkien teollisuuteen ja palvelualoille. Sodan jälkeisinä vuosina myös syntyvyys kasvoi, minkä seurauksena Suomeen syntyi ennen näkemättömän suuria ikäluokkia. Lapsiperheitä alettiin tukea monilla hyvinvointivaltioon liittyvillä järjestelmillä: esimerkiksi neuvolat ja lapsilisät tulivat kaikkien saataville. Kasvaessaan rakentuvan hyvinvointivaltion lapset kokivat Suomen uuden materiaalisen elintason kasvun esimerkiksi jääkaapin, television ja sisävessan muodossa.
Aikakauden artikkelit:
Aatteen puolesta – Hertta Kuusinen
Jo riittää – taistelevaa sosialidemokratiaa
Kansandemokraattinen järjestöperhe
”Kansa tukee, kansa rakentaa” – Helsingin Kulttuuritalo