Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Elintarvikepula kiristää tunnelmia itsenäistymisen alla
Vuotta 1917 leimaavia ja levottomuutta aiheuttavia tekijöitä olivat elintarvikepula ja työttömyys. Viljantuonti Venäjältä vähentyi maan sekasortoisen tilanteen takia vuoden 1913 noin 360 000 tonnista vuonna 1917 vain 20 300 tonniin. Samaan aikaan työttömyys lisääntyi ensimmäisen maailmansodan vallitustöiden ja Venäjän sotatarviketilauksien loppuessa.
Kansan elinolosuhteet kiinnittivät poliitikkojenkin huomion. Jo keväällä 1917 oli eduskunta säätänyt lain elintarvikesäännöstelystä ja kuntiin oli perustettu elintarvikelautakuntia.
Ojankaivajia hätäaputyömaalla Pomarkussa n. 1915–1916. Kuvaaja: Karen. Kansan Arkisto.
Helsingissä vasemmisto vaati kunnallisten hätäaputöiden aloittamista työttömyyden torjumiseksi. Myös elintarvikkeiden hankkimista pyrittiin helpottamaan. Työväestön eduskunta vaati, että kaupungin tuli myydä elintarvikkeita ja polttoaineita (ns. kilopuita) vähävaraisille alennettuun hintaan.
Katso täältä muistitietoa elintarvikepulasta.
Elintarvikepula kärjistyi syksyä kohti. Senaatin hinta- ja säännöstelypolitiikka epäonnistui. Elintarvikkeita oli tarjolla yhä niukemmin ja kalliimmalla. Samaan aikaan saattoi mustasta pörssistä kovalla rahalla ostaa mitä tahansa. Epätasainen jako ja hintojen villi nousu herättivät katkeruutta ja tulevan nälänhädän pelkoa.
Lisää närää useilla kaupunki- ja maaseutupaikkakunnilla aiheutti venäläisten sotilaiden muonittaminen. Venäläiset sotilaat saivat suurempia voi- ja liha-annoksia kuin suomalaiset siviilit.
Petäjän kuorta kerätään leivän jatkeeksi Kuopiossa vuonna 1918. Kansan Arkisto.
Kesällä 1917 satoi harvoin ja laitumet kuivuivat, mikä romahdutti maidon ja voin tuotannon. Meijerit ja vähittäiskaupat nostivat omavaltaisesti voin hintaa senaatin rajahintamääräyksistä huolimatta. Voipula ja voin hinnan nousu aiheuttivat elokuun 1917 mellakat, kun väkijoukot tunkeutuivat Turussa Valion varastoon. Myös Helsingissä osoitettiin mieltä ja lakkoiltiin.
Mellakoinnin lisäksi paheneva ruokapula johti ympäri maata elintarvikevarkauksiin ja näpistyksiin. Syksyllä alkoi näyttää yhä ilmeisemmältä että maa oli ajautumassa vaikeaan kriisiin. Eduskunta oli hajotettu, sosialidemokraatit lähteneet senaatista, elintarvikepula syveni, työttömyys lisääntyi ja hinnat nousivat palkkoja nopeammin.
Kouluille: Elintarvikepulaan koskevaan tehtävään pääset tästä.
Teksti: Reetta Laitinen
Artikkelin arkistolähteitä:
Kuvat Arjenhistoriassa:
Ojankaivajia hätäaputyömaalla vuonna 1915–1916.
Petäjän kuoren keräystä vuonna 1918.
Kansan Arkisto:
Muistitietokokoelmat:
Lilja Dahl, Kaarlo Brusila, Einar Pursiainen.
Lisälukemista:
Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918. Toim. Jarmo Nieminen. Helsingin kaupungin tietokeskus ja Gummerus, 2015.
Kestinen, Kimmo: Voima, valta ja nälkä. Tampereen elintarvetoimikunnan ja työläiskuluttajien suhde vuodesta 1915 sisällissodan puhkeamiseen. Suomen historian pro gradu. Tampere 2015.
Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987.
Löydä lisää aineistoja:
Elintarviketilanteeseen vuonna 1917 liittyviä kuvia, esineitä ja painotuotteita Arjenhistoriassa.