Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Sotien aikaiseen talouteen kuuluneesta säännöstelystä luovuttiin vasta vuoden 1956 alussa. Hintasäännöstelyn päättymisen jälkeen elinkustannukset lähtivät hurjaan nousuun maataloustuottajien nostaessa tuotteidensa hintoja. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, vaati hallitusta hillitsemään hintojen nousua, mutta hallituksella ei ollut siihen enää eväitä vuoden 1955 valtalain vuoksi. Palkansaajien kompensaatioksi SAK vaati Suomen Työnantajain Keskusliitolta, STK:lta, 12 markan palkankorotusta tuntipalkkoihin.
SAK:n ja STK:n neuvottelut päättyivät tuloksettomina, jolloin SAK:n 16.2.1956 kokoontunut valtuusto päätti yleislakon alkavan maaliskuun alussa.
Kirkkonummen asema Porkkalan palautuksen aikaan. Työväen Arkisto.
STK:ssa arveltiin ajankohdan olevan suosiollinen SAK:n vaikutusvallan kaventamiselle. Työnantajajärjestö päätyi ottamaan lakon vastaan, sillä Itämeri oli jäätynyt ja vienti seisoi lakosta huolimatta. Neuvostoliitto oli tyhjentänyt Porkkalan sotilastukikohdan tammikuussa 1956, mikä puolestaan vähensi STK:n huolta sisäpoliittisista levottomuuksista.
SAK:n yleislakko alkoi 1.3.1956. Vastatoimena yleislakolle Maataloustuottajain Keskusliitto, MTK, aloitti maitotuotteiden luovutuslakon. Tasavallan Presidentti vaihtui samana päivänä ja Maalaisliiton Urho Kekkosesta tuli Suomen kahdeksas presidentti.
| Ajan kuvastin 6, Allotria Filmi. Työväenperinne- Arbetartradition ry. |
Ajan kuvastin 7, Allotria Filmi. Työväenperinne- Arbetartradition ry. |
Lakko pysäytti koko maan. Maaliskuun 16. päivä lakkolaiset näyttivät voimansa usealla paikkakunnalla järjestetyissä mielenosoituksissa. Helsingin suurmielenosoitus päättyi senaatintorille, jossa SAK:n puheenjohtaja puhui täydelle torille. Pahimmilta väkivaltaisuuksilta vältyttiin lakon aikana.Viranomaisten ja lakkolaisten välillä oli joitain väkivaltaisia yhteenottoja, kun lakkolaiset yrittivät pysäyttää bensiininjakelua. Viranomaiset asettivat asevoimat valmiustilaan.
 Yleislakkokulkueen alkupää Tampereen Hämeenkadulla. Kuvaaja: Reino Kolinen. Työväenmuseo Werstas. |
 SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen puhuu Helsingin senaatintorilla. Kuvaaja: Tauno Norjavirta. Työväen Arkisto. |
 Lakkolaiset vaativat 12 markkaa lisää Tampereella. Työväen Arkisto. |
 Yleislakkokokous Tampereen Keskustorilla. Kuvaaja: Staf. Työväenmuseo Werstas. |
 Yleislakko päättyy. Keskellä sopimusta tarkasteleva pääministeri K.-A. Fagerholm. Kuvaaja: Tauno Norjavirta. Työväen Arkisto. |
Neuvottelujen tuloksena päädyttiin palkkojen nostamiseen 12 markalla ja yleislakko päättyi 19 päivän jälkeen 20.3.1956. Työtaisteluneuvottelut olivat raskaita ponnistuksia sekä työnantaja- että työntekijäpuolelle. Siitä huolimatta henkilötasolla säilyi keskinäinen huumori ja yhteishenki lakon aikana. Katso muistitietokatkelma metallimies Viljo Kuukkasen haastattelusta.
Lakolla saavutettu ansioiden nousu oli palkansaajille hetkellinen korkean inflaation takia. Yleislakon lopettamissopimukseen kuului myös teollisuudelle annettuja verohelpotuksia, jotka korvattiin nostamalla työntekijöihin kohdistuvia veroja ja maksuja.
Teksti: Pete Pesonen
Artikkelin arkistolähteitä:
Kuvat Arjenhistoriassa:
Eero Antikainen puhuu Senaatintorilla.
Lakkomarssi ja 12 markan palkankorotusvaatimus Tampereella.
Yleislakkokokous Tampereen keskustorilla.
Yleislakkokulkue Tampereen Hämeenkadulla.
Yleislakko päättyy sopimuksen allekirjoittamiseen.
Työväen Arkisto:
SAK:n valtuuston pöytäkirjaote 16.2.1956.
SAK:n puheenjohtajan Eero Antikaisen puhe 16.3.1956.
Työväen Muistitietotoimikunta: Viljo Kuukkasen haastattelu.
Työväenperinne/Arbetartradition ry: Allotria Filmi, Ajan kuvastin 6 ja Ajan kuvastin 7.
Lisälukemista:
Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty 1, Työehtosopimusten läpimurrosta yleislakkoon, Helsinki 2005.
Löydä lisää aineistoja: