Juuttia, kahvia ja elämänlankaa

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

 

kuva01_KansA114745_kehitysmaakauppa_ivalo

Maailman pohjoisin kehitysmaakauppa Ivalossa ja kaupan työntekijä 1980-luvun loppupuolella. Kansan Arkisto

Maailmankaupat ja kehitysmaakaupat tasavertaisen kaupankäynnin asialla.

Suomalainen kehitysapu pyöri pitkään kristillisen lähetystyön varassa. Muun muassa Suomen Lähetysseura on harjoittanut lähetystyötä Ambomaalla, nykyisessä Namibiassa, 1800-luvulta lähtien.

kuva03_afrikan_tahti

Afrikan Tähti ry:n tuotekuvasto. Kansan Arkisto.

1960–70-luvuilla trendi muuttui. Etelä-Afrikan apartheid, kuvat Biafran nälkäänäkevistä lapsista ja kolmannen maailman vapautusliikkeet iskivät suomalaisten tietoisuuteen. Ystävyys- ja solidaarisuusjärjestöjä perustettiin ja koulujen taksvärkeillä kerättiin rahaa kehitysmaiden hätääkärsiville.

Kehitysmaakauppaliikkeen synty oli samaa jatkumoa. Haluna oli kuitenkin purkaa riippuvuutta kehitysavusta ja muuttaa epäoikeudenmukaista talousjärjestelmää. Kehittyvillä mailla olisi oltava mahdollisuus käydä tasavertaista kauppaa teollisuusmaiden kanssa.

Suomen vanhin maailmankauppa on Oulun Juuttiputiikki, joka avattiin huhtikuussa 1978. Maailmankaupoissa ja kehitysmaakaupoissa myydään Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan pientuottajien valmistamia käsityötuotteita ja elintarvikkeita. Jotkut liikkeet toimivat myös maahantuojina.

kuva02_maailmankauppa-makasiini_mainos

Espoolaisen Maailmankauppa Makasiinin mainos. Kansan Arkisto.

Maailmankaupat pyörivät usein vähäisillä resursseilla ja vapaaehtoisvoimin. Toimintaan liittyy olennaisesti informaation jakaminen kauppa- ja kehityskysymyksistä.

Maailmankauppojen merkitys on 2000-luvulla vähentynyt, kun Reilun kaupan merkillä sertifioidut tuotteet lanseerattiin suurin päivittäistavarakauppoihin. Järjestelmä pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotannon on myös noudatettava tiettyjä vaatimuksia ympäristöasioiden, työvoiman ja sosiaalisen kestävyyden suhteen. Vuonna 2015 Reilun kaupan tuotteita myytiin Suomessa 173,5 miljoonalla eurolla.

Estelle purjehti reilumman kaupan puolesta

Kehitysmaakauppa-aktiivien tapaamisessa vuonna 1982 heitettiin ilmoille idea omasta purjerahtilaivasta. Miksipä ei hoitaa tuotteiden rahtauskin itse, vieläpä ekologisesti tuulivoimalla? Ajatus lähti vitsistä mutta alkoi vaikuttaa pian toteutuskelpoiselta.

kuva04_KansA122702_uusi_tuuli_ryhmakuva

Ryhmäkuva Estelle-laivan kannella vuonna 1999. Uusi Tuuli, kuva: Ann-Mari Lintunen. Kansan Arkisto.

kuva05_KansA122510_estelle

Estelle merellä. Uusi Tuuli, kuva: Ann-Mari Lintunen. Kansan Arkisto.

 

Vuonna 1985 perustettiin Uusi Tuuli ry ja laivanvarustamo Eestaas Oy. Samana vuonna ostettiin Estelle, vuonna 1922 Saksassa rakennettu purjerahtilaiva, joka oli toiminut edelliset vuotensa Porvoossa soraa ja hiekkaa kuljettavana lastialuksena. Seuraavana vuonna alkoivat muutos- ja kunnostustyöt vapaaehtoisvoimin ja lahjoitus- ja kierrätystavaroilla.

kuva06_vesillelasku

Estellen vesillelaskuilmoitus 22.6.1989. Uusi Tuuli, Kansan Arkisto.

Estelle laskettiin vesille 22.6.1989. Työ ei kuitenkaan loppunut. 1990-luvun aikana laivan kunnostusta jatkettiin. Ensimmäinen merimatka suoritettiin vuonna 1994 ja vähitellen purjehdukset alkoivat ulottua lähivesiä kauemmaksi. Itämeren purjehduskelpoisuuden alus sai vuonna 1997. Vuosikymmenen loppu sujuikin Itämeren tiedotuskiertueiden parissa.

2000-luvun alku oli Estellen kulta-aikaa. Kauan suunniteltu unelma toteutui: Vuonna 2002 Estelle purjehti Angolaan. Maahan vietiin avustustarvikkeita ja paluurahdiksi hankittiin paikallista käsityötä.  Angolan lisäksi purjehduksia tehtiin lähialueiden lisäksi muun muassa Välimerellä ja Irlannissa. Estelle kuljetti reilun kaupan sanomaa, jakoi ympäristö- ja kehitysmaatietoutta ja koulutti purjelaivamiehistöä.

Vuosikymmenen vaihtuessa Uusi Tuuli oli suuren muutoksen edessä. Estellen ylläpito alkoi vaatia liikaa resursseja ja voimavaroja. Aluksen kohtalosta järjestettiin ideakilpailu. Lopulta ratkaisu oli tehtävä: Estelle päätettiin myydä. Estellen osti keväällä 2012 ruotsalainen Ship to Gaza -järjestö.  Saman vuoden lokakuussa avustustarvikkeilla lastattu laiva lähti kohti saarrettua Gazaa. Israelin laivasto valtasi aluksen kansainvälisellä merialueella ja pakotti sen Ashodin satamaan, jossa Estelle edelleen on, vaikka Israelin takavarikko julistettiin päättyneeksi jo syksyllä 2014.

 

 

Teksti: Reetta Laitinen


Artikkelin arkistolähteitä:

Kuvat Arjenhistoriassa: 

Maailman pohjoisin kehitysmaakauppa Ivalossa.

Ryhmäkuva Estelle-laivan kannella vuonna 1999. 

Estelle-laiva merellä. 

Kansan Arkisto:

Afrikan Tähden arkisto: tuotekuvasto.

Maailmankauppa Makasiinin arkisto: mainos.

Uuden Tuulen arkisto: Estellen vesillelaskuilmoitus.

Pääset Afrikan Tähden, Maailmankauppa Makasiinin ja Uuden Tuulen arkistojen sisältöluetteloihin Kansan Arkiston nettisivujen planeetta-tietokannasta.


Lisälukemista:

Hakkarainen, Outi, Toikka, Miia ja Wallgren, Thomas (toim.): Unelmia maailmasta. Suomalaisen kehitysmaaliikkeen juurilla. Like 2000.

www.estelle.fi

http://www.maailmankaupat.fi/