Kävelijöitä Tampereen Kauppakadulla vuonna 1982. Työväenmuseo Werstas.
Globalisaation kiihtyessä ja rahamarkkinoiden vapautuessa Suomeen virtasi runsaasti ulkomaista pääomaa. Vakaa idänkauppa tasoitti länteen suunnatun viennin heilahteluja ja optimistinen usko tulevaisuuteen lisäsi yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Suuret asunnot ja uudet autot olivat yhä useampien ihmisten ulottuvilla, vaikka monesti rahoitus kasinokauden symboleihin löytyi velkarahasta.
Taloudellisten suhdanteiden kääntyessä ja Neuvostoliiton romahtaessa Suomi kuitenkin ajautui lamaan, joka jätti satojatuhansia ihmisiä työttömäksi ja muutti pysyvästi hyvinvointivaltion suuntaa. Jo ennen lamaa suunnitellut julkisten menojen leikkaukset ja yksityistämishankkeet saivat tilaisuutensa: valtion menoja leikattiin tavalla, joka näkyi miljoonien ihmisten arjessa kasvaneena epävarmuutena ja heikentyneinä palveluina. Konkurssin partaalla olleet pankit pelastettiin, mutta monet ihmiset jäivät velkavankeuden loukkuun, mikä synnytti katkeruutta päätösten oikeudenmukaisuudesta. Lama merkitsi loppua myös monille työväenaatteeseen sidoksissa olleille pankeille ja yrityksille, jotka ajautuivat fuusioihin tai konkurssiin.
Neuvostoliiton hajoamisen ja 1990-luvun laman jälkeen Suomen ulkoinen ja sisäinen tilanne oli muuttunut täysin. Uudessa tilanteessa keskustelun kohteeksi nousi Euroopan Unioni, johon Suomi liittyi kansanäänestyksen jälkeen. Päätöksellä Suomi asettui virallisesti osaksi länsieurooppalaista talous- ja arvoyhteisöä; rajojen avautuminen ja integraatio tarjosivat yrityksille uusia vientimahdollisuuksia ja palkansaajille vakaampia hintoja sekä korkotasoja.
Euroopan Unionin talouspolitiikkaan ja valuuttaunioniin kytkeytymisellä oli myös kääntöpuolensa. Jäsenmailta vaadittu tiukka budjettikuri ja kilpailun avaaminen kavensivat kansallista päätösvaltaa ja asettivat kotimaiselle tuotannolle uusia haasteita. Laman jälkeisenä aikana EU näyttäytyi kuitenkin suurimmalle osalle suomalaisista positiivisena asiana, kun Nokian ja elektroniikkateollisuuden nousu siivittivät Suomen ylös lamasta vakaalle nousukaudelle.
Aikakauden artikkelit:
”Ajattele ennen kuin otat asennon” – totaalikieltäytyjät
Apartheid ja boikottitoimet Suomessa
Juuttia, kahvia ja elämänlankaa
Nousukausi taittuu lamakatastrofiksi