Neljän punaisen hauta
| Sijainti |
Kuivanto Orimattila |
| Suunnittelija | |
| Pystytysvuosi | |
| Pystyttänyt yhteisö | Orimattilan Työväenyhdistys |
| Muistomerkin kuvaus | Punertavaan graniittiin on kiinnitetty levy, jossa lukee neljän teloitetun nimet sekä syntymä- ja kuolinajat. |
| Muita tietoja | Hauta ja muistomerkki sijaitsevat Orimattilan Kuivannon kylän pohjoislaidalla korkealla harjulla. Paikalle on haudattu neljä 14.4.1918 ammuttua miestä: J. Vainio (s. 1887), O. Nieminen (s. 1899), E. Saarinen (s. 1878) ja T. Tähtinen (s. 1899). Kun saksalaiset olivat marssineet Kuivannolle, ryhmä miehiä oli ammuskellut metsässä lähinnä pelottelutarkoituksessa. Ampujien henkilöllisyys oli saatu selville eräitten paikkakuntalaisten avulla. Viisi miestä vangittiin ja heitä kuulusteltiin Uudessakylässä. Saksalaiset vaativat heitä ammuttaviksi sala-ampujina, suomalaiset olivat vankileirin kannalla. Saksalaiset lähtivät kuljettamaan vankejaan, joista yksi melkein onnistui pakenemisyrityksessään. Luoti kuitenkin tavoitti hänet ja kostoksi - tai aiemman päätöksen perusteella - saksalaiset ampuivat kolme muutakin. Vain yksi joukosta, alaikäinen poika, vapautettiin. Miesten hautaaminen tapahtui omaisten toimesta ja Orimattilan Työväenyhdistys hankki kiven kaiverruksineen. Hauta oli aiemmin hoitamatta, nykyään Orimattilan kaupunki ja Kuivannon Työväenyhdistys hoitavat sitä. Työväenyhdistys myös tekee vappuisin muistokäynnin haudalle. Rudolf Kääpä kirjoittaa Orimattila IV -teoksessaan - perustaen tekstinsä mm. omaisten haastatteluihin - Tähtisen kuolleen jo 13.4. eli päivää ennen muita haudattuja. Kääpän mukaan Tähtinen ei kuollut kenttäoikeuden tuomion kautta vaan kaatui Orimattilan kirkolla käydyissä taisteluissa. Myös muiden miesten kuolinolosuhteista on kerrottu toinen versio. Sen mukaan T. Vainio oli toisen miehen kanssa tulossa Nastolan Uusikylän asemalta junaa katsomasta - ilmeisesti punaisten panssarijunaa - kun matkalla kotiin Kuivannolle valkoiset olivat pysäyttäneet heidät. Kun miesten ideologia paljastui, molemmat miehet ammuttiin nykyisen hautapaikan lähellä olevaan soramonttuun. Sitä ennen Vainio oli pahoinpidelty lyömällä kiväärin perällä käsivarsi poikki. Helsingin ev.lut. kirkon keskusrekisterin mukaan Vainio olisi haudattu vasta 20.4.1918. Sotasurma-projektissa vain Vainio on kirjattu ammutuksi, kolme muuta kaatuneeksi. Siinäkin Tähtisen kuolinajaksi on merkitty 13.4, mutta kuolinpaikkaa ei ole kerrottu. |
| Lähdetiedot | Yksityisiä tiedonantoja, Me-lehden artikkeli Kuivannon tapahtumista, kirjoittanut Harri Eljanko, Suomen sotasurmat -projekti |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.