Murhatun muistomerkki Muurame Hautalanmäki
August Niemisen muistoksi pystytetty puinen taulu. Taulussa teksti: ”v. 1918 murha. Suojeluskuntalaiset tappoivat Susikorven August Niemisen talvella 1918 ja upottivat ruumiin Palojärveen”
August Niemisen muistoksi pystytetty puinen taulu. Taulussa teksti: ”v. 1918 murha. Suojeluskuntalaiset tappoivat Susikorven August Niemisen talvella 1918 ja upottivat ruumiin Palojärveen”
Luonnonkivi Lopen Hunsalanjoen Vastinkosken rannalla.Kivessä teksti ”W. Muisto v.1919”. Muistitiedon mukaan punavangit olivat perkaamassa kyseistä koskea ja kivi lienee tehty ”työn lomassa”.
Kivilaatta maassa. Teksti: ”14.4.1918 Tällä paikalla ammuttiin 3 ähtäriläistä” Yksityisen tiedonannon mukaan ammutut ähtäriläiset olivat: Tervasmäki Einari synt. ?, ei kuulunut punakaartiin, hautaustapa: ei tietoa Ahonen Vilho Johannes, synt. 1.1.1898, kapinallinen, hautaustapa: ei tietoa Luoma Kalle Kustaa, synt. 14.6.1891, mestattu, hautaustapa: ei tietoa
Sisällissodan punaisen puolen uhrien muistomerkki paljastettiin Sahalahden hautausmaalla 12.11.1967. Pelkistetty muistokivi on Vehmaan punaista graniittia ja sen on veistänyt Eero Virsiheimo Hämeen Kivituote Oy:stä. Muistomerkissä on teksti: ”1918, Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, Käy eespäin väki voimakas”. Patsastoimikunnan puheenjohtaja Armas Siltanen korosti paljastuspuheessa, että Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan lähestyessä Sahalahdella on edistytty rakentavan yhteistyön taipaleella ja vuoden 1918
Puustellinmetsässä sijaitsee muistona luonnonkivi, jossa on muistolaatta ja siinä teksti: ”Tässä olleeseen joukkohautaan teloitettiin 15.5.1918 valkoisten toimesta tunnistamattomiksi jääneet 7-10 punaista miestä. Vainajat on vuonna 1971 siirretty Malmin hautausmaalle.”
Harmaagraniittiseen paaseen on kiinnitetty metallilevy, jossa lukee teksti: ”1918 kansalaissodassa teloitettujen n 50 tovereidemme muistoa kunnioittaen. Te annoitte yhteisen työväenluokan paremman tulevaisuuden puolesta kaikkenne. H:linnan kansalaissodan punaiset veteraanit H:linnan seudun työväenjärjestöt.” Lienee sama kuin Hauhontaka, Särkijärven metsä -muistomerkki.
Teksti kivessä: ”Kerro jälkipolville Väkivalta vaikka pirstos meitä Niin päivä on nouseva uusi Kummulta tältä on versova vapaus. Kansalaissodan ja sitä seuranneen terrorin uhrien muistoa vaalien pystytti työväenjärjestöt
Muistokivi, jossa nimi ja kuolinpäivä 17.4.1918. Ympärillä lankkuaita.
Punainen graniittipaasi, vuosiluku ”1918” kaiverrettu. Muistokivi sijaitsee yksityisellä maalla.