Punaisten hautamuistomerkit

3000 kilon painoinen, punaisesta graniitista louhittu, obeliskin muotoinen muistokivi.

Molemmissa muistokivissä on teksti "Työväenluokan veljeshauta 1918".

Punakaartilaisten haudan kivessä on lisäksi seuraavat tekstit:

"Veljeys, vapaus, toveruus, aate mi johtotähtenä ollut on vuossadat työväenluokan"
"Eest' elon uhrin antoivat, mi suur' on pyhä jalo" ja

"Uhrasitte parhaanne, elämänne, sosialismin voiton ja sorrettujen vapauden puolesta"

Tämä viimeinen teksti on myös joukkohaudan muistokiven yhdessä laatassa.

Joukkohaudan muut tekstit ovat

"Veljemme verrattomat, annoitte kaiken aatteelle, mi nostais voimattomat" ja
"Eest' elon uhrin antoivat, mi suur' on kallis jalo"

Tuhannet turkulaiset taistelivat monilla kansalaissodan rintamilla kaukana Turusta, eikä kaatuneita kuljetettu kotipaikkakunnalle haudattavaksi.

Tuun uudella hautausmaalla on kaksi punaisten hautaa. Joukkohautaan on haudattu Sirkkalan vankileirillä kuolleet tai teloitetut vangit. Haudattujen henkilöllisyydestä tai edes täsmällisestä määrästä ei ole tarkkaa selvyyttä.

Punakaartilaisten hautaan on maaliskuussa 1918 - siis punaisen vallan aikana - haudattu hyvin juhlallisin menoin yhdeksän Ahvenanmaalla kaatunutta nuorta punakaartilaista. Vappuna 1921 tälle haudalle pystytettiin muistomerkki, joka oli noin 3000 kilon painoinen, punaisesta graniitista louhittu, obeliskin muotoinen muistokivi. Kivi onnistuttiin pystyttämään salaa, sen ilmaantuminen hämmästytti ja suututtikin paikallisia viranomaisia aika lailla. Lehdissä kirjoitettiin tapauksesta paljon ja esitettiin jopa, että muistokivi olisi tuotu hautausmaalle lentokoneella.

Muistomerkin ilmestymisen takana olivat turkulaiset kivityömiehet, jotka louhivat kiven Kakolanmäen graniitista ja kuljettivat sen vanginvartijoiden avustuksella lääninvankilan pihan kautta alas Linnankadulle. Sieltä kivi kuljetettiin hevoskyydillä Uudenmaankatua pitkin hautausmaalle vapunaattoiltana. Hautausmaan aidassa sattui olemaan aukko, jota vähän suurentamalla kivi saatiin perille. Haudalle oli myös nk. puskaradion välityksellä pyydetty apuvoimia, ja kivityömiesten tullessa muistomerkin kanssa paikalle odottamassa oli muutamia kymmeniä miehiä. Sen jälkeen kivi kammettiin jalustalleen ja lopuksi peitettiin jäljet hyvin huolellisesti nurmikolta ja hiekkakäytäviltä.

Vappuna 1921 muistomerkillä järjestettiin juhla, jonka kohokohtana oli Järjestönuorten kulkue ja seppeleen lasku haudalle sekä muistolaattojen kiinnittäminen kiveen. Muistomerkin huipulle pantiin vielä peltinen punainen lippu. Muistojuhla kuitenkin keskeytyi heti tämän jälkeen, kun poliisit tulivat paikalle. Ensimmäiseksi poliisit poistivat punaisen lipun kiven huipulta, sen jälkeen he keskeyttivät ohjelman ja vaativat haudalle kokoontuneita ihmisiä poistumaan. Vapun jälkeen poliisi poisti myös muistomerkin laatat, mutta ne kiinnitettiin vaivihkaa uudelleen ja poliisit myös poistivat ne uudelleen. Vasta talvisodan jälkeen vuonna 1940 Suomessa saattoi järjestää julkisia muistojuhlia myös punaisten haudoilla. Tähän muistomerkkiin kiinnitettiin laatat uudelleen vuonna 1941. Siitä lähtien paikalliset työväenjärjestöt ovat jokaisena vappuna tuoneet seppeleen tälle muistokivelle.

Punaisten joukkohautaa muistettiin myös 1920-luvulla, sinne pystytettiin puiset muistomerkit ja vietiin kukkia. Vuonna 1941 näihin muistomerkkeihin kiinnitettiin laatta, jossa luki "Työväen veljeshauta 1918". Punainen graniittikivi - samanlainen kuin punakaartilaisten haudalla - pystytettiin tänne vuonna 1945. Myös tälle muistomerkille tuodaan edelleen kukkia vapunpäivän aamuna.

Lisätietoja Punaisesta Turusta ja hautamuistomerkeistä löytyy esim. Jaakko Mäkelän artikkelista Turun punaisten hautamuistomerkit (Museotiedote 1/89, Turun maakuntamuseo).