Punaisten muistomerkki
| Sijainti |
Hautausmaa Forssa |
| Suunnittelija | |
| Pystytysvuosi | 1945 |
| Pystyttänyt yhteisö | Työväenjärjestöt |
| Muistomerkin kuvaus | Punagraniittisessa yli 2-metrisessä muistomerkissä on teksti: "1918 KUNNIA VAPAUDEN, VELJEYDEN JA TASA-ARVOISUUDEN AATTEEN UHREILLE". |
| Muita tietoja | Tammelan (johon Forssa kuului vielä kansalaissodan aikaan) pitäjän asukkaista menetti punaisella puolella henkensä virallisten tilastojen mukaan yli 300. Tauno Tukkisen tekemien yksityiskohtaisten tutkimusten mukaan punaisten puolelta kuoli 460 henkilöä. Jokioisille, Forssaan ja Tammelaan saapui huhtikuun 1918 loppupuolella suomenruotsalainen Saariston vapaajoukko. Toukokuun alussa Lounais-Hämeeseen nimitettiin komendantti ja Forssaan asetettiin sotatuomioistuin, johon kuului Saariston vapaajoukon upseereita. Sotaoikeus tuomitsi yli 200 naista ja miestä kuolemaan. Nuorin teloitetuista oli 16-vuotias. Näin mittavia teloituksia valkoiset tekivät vain muutamilla vankileireillä, kuten Lahdessa ja Lappeenrannassa. Forssan-Jokioisten sotaoikeuden pöytäkirjat hävitettiin myöhemmin. Oman paikkakunnan lisäksi forssalaisia teloitettiin laajamittaisemmin Lahdessa (etenkin 14.5.), Jokioisilla ja Hämeenlinnassa. Eniten teloituksia Forssassa tehtiin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla. Punaisten hauta-alue Kaikulan Korko-ojalla oli alun perin "siunaamatonta maata". Varsinaiseen hautausmaahan se liitettiin vasta myöhemmin. Kansalaissodan aikana punaiset käyttivät omana hautausmaanaan Parantolanharjua, josta kaatuneet siirrettiin vallan vaihdon jälkeen Korko-ojan yhteishautaan. Vuoden 1918 uhreja lepää Korko-ojan suuressa joukkohaudassa arvioista riippuen 400 - 600. |
| Lähdetiedot | Tukkinen, Tauno (2001): "Mäkeen, mäkeen vaan!": punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918; Kuoleman kentiltä - muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.