Punaisten muistomerkki
| Sijainti |
Maarianmäki Vesilahti |
| Suunnittelija | |
| Pystytysvuosi | 8.7. 1956 |
| Pystyttänyt yhteisö | |
| Muistomerkin kuvaus | Punagraniittisessa muistomerkissä on teksti: "VESILAHDELLA 1918 KEVÄÄLLÄ VALKOISTEN TERRORIN UHRIKSI JOUTUNEIDEN TYÖLÄISTEN MUISTOKSI".
Yksityinen tiedonanto (5.9.2017):
"Teloitukset tapahtuivat Vesilahden Maarianmäessä 05.05.1918. Teloitetut 4 punasotilasta tulivat itse piilopaikastaan noin 5 päivää ennen teloitusta ja ilmoittautuivat valkoisten esikuntaan. Yksi heistä oli Juha Tanni Suonolan kylästä, toinen Jalmari Haapanen Suonolan kylästä ja kolmas Sulo Rintala Narvasta. Neljäs, tuntemattomaksi jäänyt punakaartilainen oli jäänyt perääntyvien punaisten joukosta metsäkaartiin. Tiedot ovat peräisin Juha Tannin pojalta, joka oli kapinakeväänä 12-vuotias ja seurasi näitä hirveitä tapahtumia niin läheltä kuin oli mahdollista. Narvan kylässä Raiskionmäessä on myös toinen punaisten joukkohauta. Tähän hautaan teloittujen lukumäärää ei tiedetä tai keitä he olivat, paitsi kolmen henkilön nimet, joita ei teloitettu paikan päällä vaan heti kiinniottotapahtumassa." Kirkkoherra Kalle Kahiluoto siunasi 5.9.1943 hauta-alueen ja totesi puheessaan, että ”Tuli myös tehtyä laiminlyöntejä, joita nyt tahdomme korjata.” Tämän jälkeen omaiset ovat näihin asti vuosittain toimittaneet haudoille kukkia. |
| Muita tietoja | Maarianmäellä on ollut paikkakunnan vanha kaakinpuu, jota käytettiin muinoin pahantekijöiden rangaistus- ja hirttopaikkana. 1700-luvulla mäkeä taas käytettiin mestauspaikkana. Kummitusten olinsijana pidetyn mäen päälle teloitettiin ja haudattiin vuonna 1918 neljä punasotilasta. Paikalla on nyt vuoden 1918 taistelujen punaisten muistomerkki. Punaiset ja valkoiset taistelivat Vesilahdella 30.3 - 24.4.1918. Punaisia teloitettiin 5 naista ja 71 miestä. |
| Lähdetiedot | Narvan historiasivusto:http://www.narvasoft.fi/kktie/hiittenm.html |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.