Rauhan ja sovinnon muistomerkki
| Sijainti |
Hautausmaa Jämsä |
| Suunnittelija | Heikki Häiväoja |
| Pystytysvuosi | 1946, 2001 |
| Pystyttänyt yhteisö | Jämsän kunta/ Jämsän ja Jämsänkosken kunnat, seurakunnat ja suurimmat poliittiset puolueet |
| Muistomerkin kuvaus | Punaisten joukkohaudalla on Jämsän kunnan 1940-luvun puolivälissä pystyttämä muistomerkki. Muistokivi on punaista graniittia ja siinä on teksti: "1918 AATTEENSA PUOLESTA SORTUNEIDEN MUISTOKSI PYSTYTTI JÄMSÄN KUNTA". Vuonna 2001 pystytetty kaksiosainen "Rauhan ja sovinnon muistomerkki" on Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien, seurakuntien ja suurimpien poliittisten puolueitten yhteistyöhanke. Sen ensimmäinen osa on sijoitettu Jämsän kirkonmäelle lähelle sankarivainajien muistomerkkiä; toinen punaisten joukkohaudalle. Muistomerkki on samaa punaista graniittia kuin vanha paasi, mutta kooltaan ja muodoltaan toistaa ensimmäisen osan palkkimaista muotokieltä. Muistomerkkiin on kaiverrettu 152 vuoden 1918 sisällissodassa surmatun, kaatuneen, vankileirillä menehtyneen tai kadonneen nimet. Muistomerkin on tarkoitus toimia kansan kahtiajakautumisen poistamiseksi ja estämiseksi sekä rauhan ja sovinnon merkiksi uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. |
| Muita tietoja | Ryhmäteloitukset Jämsässä alkoivat helmikuun puolivälin jälkeen ja jatkuivat pitkälle toukokuuhun. Kaikkiaan teloitettiin noin 80 henkilöä. Mukana oli myös naisia, mutta useimmiten uhri oli työväenliikkeessä aktiivisesti toiminut miespuolinen työmies tai torppari.Kun mukaan lasketaan myös vankileireillä nälkään kuolleet, rintamilla kaatuneet ja kadonneet jämsäläiset, kansalaissodan johdosta pitäjä menetti 152 punaiseksi katsottua kuntalaista. Taisteluita kunnan alueella ei ollut. |
| Lähdetiedot | HS 19.2.1995; Jämsän kotiseutusivusto. Ks. myös http://keski-suomi-portaali.fi/kunnat/jamsa.php?id=nahtavyydet&open=4 |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.