Tammisaaren vankileirin muistomerkki
| Sijainti |
Dragsvik Tammisaari |
| Suunnittelija | Uuno F. Inkinen |
| Pystytysvuosi | 1951, 1988 |
| Pystyttänyt yhteisö | Entiset punakaartilaiset, laajennus Tie Tammisaareen kansalaistoimikunta |
| Muistomerkin kuvaus | Punagraniittisessa muistomerkissä on korkokuvana vuosiluku 1918, tähti sekä kuollutta perheenisää sureva vaimo jälkikasvuineen. |
| Muita tietoja | Dragsvikin kasarmialueen vankileiri perustettiin toukokuussa 1918, pakkotyölaitokseksi se muuttui saman vuoden syyskuussa. Leirin vankiluku oli korkeimmillaan kesäkuussa 1918, jolloin vankeja oli lähes 9 000, yli 11 {1d888e943878a1ffa361d92bb2e5de09c4bd683b5efce9fa42105c696ed641e5} koko maan vankien lukumäärästä. Leirin muonitustilanne oli huono ja kuolleisuus korkea. Niinpä vuoden 1918 kesä-joulukuun aikana leirillä kirjattiin 2873 kuollutta vankia. Tammisaaren kuolleisuusprosentti oli Suomen korkein: 33,1 {1d888e943878a1ffa361d92bb2e5de09c4bd683b5efce9fa42105c696ed641e5}. Kuolleet haudattiin varuskunnan lähellä olevalle kankaalle kolmeen rivihautaan, jotka olivat hoitamatta aina vuoteen 1951. Tällöin Entiset punakaartilaiset ry pystytti paikalle Uuno F. Inkisen suunnitteleman muistomerkin. Muistomerkkiä laajennettiin vankileirin 70-vuotismuistojuhlan yhteydessä, kun 5.6.1988 paljastettiin arkkitehti Aimo Kaipaisen suunnittelema muistomerkin lisäosa. Siihen oli koottu 2891:n leirillä kuolleen nimet, syntymäajat, kotikunnat ja kuolinpäivät. Kymmenen vuotta myöhemmin muistomerkkiin lisättiin vielä 171 nimeä. Tammisaaren muistomerkin laajennusosan pystytti Tie Tammisaareen -kansalaistoimikunta. Se lahjoitti muistomerkin Kansan Sivistysrahastoon perustetulle Tammisaari 18 -rahastolle, joka on siitä lähtien vastannut muistomerkistä yhdessä Tammisaaren kaupungin kanssa. |
| Lähdetiedot | Yksityinen tiedonanto |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.