Muistomerkki sijaitsee Suonenjoen Lepomäen hautausmaalla. Abel Tiitinen oli Lempyyn punakaartin johtaja. Hänet tuomittiin Suonenjoen suojeluskunnan esikunnan päätöksellä kuolemaan. Hänet teloitettiin Suonenjoen vanhalla hautausmaalla. Emil Sikanen oli punakaartilainen ja Tiitisen rinnalla toinen johtaja Lempyyn punakaartissa. Sikanen ammuttiin Leppävirran suojeluskunnan toimesta 28.02.1918 Leppävirralla. Joidenkin tietojen mukaan Sikanen menehtyi Hennalan vankileirillä keväällä 1918.
Muistomerkki sijaitsee Suonenjoen Lepomäen hautausmaalla (69425.965, 506215.921) Abel Tiitinen oli Lempyyn punakaartin johtaja. Hänet tuomittiin Suonenjoen suojeluskunnan esikunnan päätöksellä kuolemaan. Hänet teloitettiin Suonenjoen vanhalla hautausmaalla. Emil Sikanen oli punakaartilainen ja Tiitisen rinnalla toinen johtaja Lempyyn punakaartissa. Sikanen ammuttiin Leppävirran suojeluskunnan toimesta 28.02.1918 Leppävirralla. Joidenkin tietojen mukaan Sikanen menehtyi Hennalan vankileirillä keväällä 1918.
Muistomerkissä teksti: FALLNA FÖR SIN ÖVERTYGELSE VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEET FRITHIOF A. STENROOS 19.7.1878 – 31.1.1918 HUGO A. PLUMPPU 15.11.1892 – 31.1.1918 EERO S. FRIMAN 17.5.1896 – 31.1.1918 EMIL J. JOKI 18.7.1899 – 31.1.1918 JUHO V. FÄLT 16.2.1876 – 31.1.1918 ERNST R. EKLUND 26.11.1895 – 31.1.1918 KOSTI E. SALOMAA LAVIA – 31.1.1918 OSKARI JALO LAPUA –
Read More
Muistomerkissä teksti:”Tällä paikalla, Stöörinkankaalla, ja muualla 1918 teloitettuja ja surmattuja sekä vankileireillä nälkään ja tauteihin kuolleita muistaen ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa kunnoittaen. Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Kymintehtaalaisten TYövänyhdistys ry Voikkaan Työväenyhdistys ry”
Joensuun Taide kaupungilla -sivusto kertoo: Sisällissodan aikana Suomessa tapahtui myös venäläisiin kohdistunutta väkivaltaista liikehdintää, jota nykyään saatettaisiin kutsua etnisiksi puhdistuksiksi. Huhtikuussa 1918 Joensuun Siilaisilla teloitettiin 99 vangiksi jäänyttä Venäjän armeijan sotilasta. Teloitetuista vain 82 oli etnisesti venäläisiä, sillä joukkoon kuului myös puolalaisia, virolaisia, lättiläisiä ja jopa yksi tataari. Hautapaikka löydettiin 1960-luvun puolivälissä Kuopiontien rakentamisen yhteydessä. Vainajien
Read More
Muistitiedon mukaan Taavetin metsähautaan haudattiin 11 punaista, jotka myös todennäköisesti teloitettiin ko. paikalla 8.5.1918. Teloitettujen henkilöllisyys on selvitetty. Metsähauta sijaitsee Taavetin keskustassa nyk. seurakuntakeskuksen takana. Vainajat on siirretty 1930-luvulla Taavetin hautausmaalla sijaitsevaan punaisten hautaan, jossa sijaitsee punaisten muistomerkki. Metsähaudalla ei ole muistomerkkiä.
Mikkelin Ristiina, Järvenpää. Kyseisellä paikalla on teloitettu 5-10 kyläläisiä, ainakin osittain paikallisten valkoisten toimesta 1918 keväällä. Vainajat haudattiin teloituspaikalle. Paikalla ei ole muistomerkkiä. Ristiinan hautausmaalle on suunnitteilla vuoden 1918 uhreille yhteinen hautamuistomerkki.
