Punaisesta graniitista veistetyssä yli 3-metrisessä patsaassa on symbolisesti kuvattuna Hyvästijättö, Marssi kohtalon teillä, Veljesapu (paluu) ja Toivontähti (lapset). Patsas esittää jyhkeää työmieshahmoa, joka kannattaa sylissään ilmeisesti vankileiriltä palannutta kuolemanlaihaa nuorukaista. Patsaan jalustassa ovat sanat: ”AATTEEMME PUOLESTA HURMEENNE JUOKSI LÄHDITTE TAISTOHON IHMISEN VUOKSI .”
Graniittinen muistomerkki esittää surevaa miestä lapsi sylissään. Patsaan etuosassa on vuosiluku 1918.
Muistomerkissä on kivestä kohoava koura ja teksti: ”TÄLLÄ PAIKALLA 1918 HE ANTOIVAT KAIKKENSA AATTEELLEEN”.
Punagraniittisessa muistomerkissä on kuvattuna auringonsäteet sekä korkokuva sylilasta kantavasta äidistä. Teksti: ”KANSALAISSODASSA KAATUNEITTEN MUISTOLLE HYVINKÄÄN JA SEN YMPÄRISTÖN TYÖLÄISILTÄ V.1939”.
Veistoksen materiaali on pronssia ja jalusta punaista graniittia. Teokseen on veistetty Maiju Lassilan (Algot Untola), Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon kirjoittamia muistolauseita. Lisäksi siinä on katkelma Kansainvälisestä ja etusivulla teksti: ”PUNAISTEN PUOLELLA TAISTELLEIDEN, KAATUNEIDEN JA VANKILEIREILLÄ TUHOUTUNEIDEN NAISTEN JA MIESTEN MUISTOLLE.” Takasivulla lukee: ”KUN KAIKKI TIET PÄÄTTYVÄT TÄYTYY AJATELLA”.
3-metrisen, punagraniittisen muistomerkin hallitsevana kuvana on hulmuavaa lippua kantava mies. Muistomerkissä on teksti: ”TÄMÄN KIVEN PYSTYTTI HELSINGIN JA SEN YMPÄRISTÖN TYÖVÄKI VAKAUMUKSENSA PUOLESTA HENKENSÄ UHRANNEIDEN MUISTOLLE”. Vieressä on muistolaatta, jossa on teksti: ”VUODEN 1918 TAPANINKYLÄN PUUSTELLIN METSÄÄN HAUDATUT PUNAKAARTILAISET ON HELSINGIN KAUPUNGIN JA ENTISET PUNAKAARTILAISET RY:N TOIMESTA SIIRRETTY TÄHÄN V. 1970”.
Santahaminan vankileirillä kuolleiden ja teloitettujen suuri joukkohauta ja muistomerkki sotilasalueella Santahaminassa. Muistomerkissä on 2 tekstiä: ”LUOKKASODAN KANSANVALLAN PUOLESTA TAISTELLEIDEN VALKOISTEN VOITTAJIEN KOSTON UHRIKSI JOUTUNEIDEN TELOITETTUJEN JA NÄLKÄÄN NÄÄNTYNEIDEN MUISTOKSI PYSTYTTI ENTISET PUNAKAARTILAISET R.Y. TOISTEN MYÖTÄMIELISTEN TYÖLÄISTEN AVULLA TÄMÄN PATSAAN VUONNA 1949.” Toisessa sivustassa on teksti: ”TUHANSIEN PUNAKAARTILAISTEN HENKI HAASTAA TÄSSÄ KALMISTOSSA MEILLE VALKOISTEN HARJOITTAMASTA JULMUUDESTA
EI VIELÄ KUVAA
Punagraniitisessa muistomerkissä on korkokuvana salaman katkaisema petäjä, jonka kannosta versoaa uusi vesa. Merkkiin on kirjattu vuosiluku 1918, teksti: ”VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEET” sekä 7 ulvilalaisen menehtyneen nimet.